— Sähköä ja sähkön siirtämistä verkoissa tarvitaan myös koronaepidemian kaltaisissa poikkeusoloissa, muistuttaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen.

— Vaikka palvelualoilla sähkön käyttö vähenee, lisääntyy se kodeissa.

Kriisin pitkittyminen voi kuitenkin supistaa sähkön kysyntää myös prosessiteollisuudessa. Tällä olisi jo suurempi vaikutus sähkön kokonaiskysyntään.

— Toistaiseksi tällaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan ole isossa mittakaavassa vielä jouduttu, Huttunen toteaa.

Yritysten pelastustoimien lisäksi mietitään jo nyt, miten teollisuus saadaan uudestaan käyntiin epidemian jälkeen. Todennäköisesti sekin edellyttää uudenlaisia tukitoimia. Huttunen ei kuitenkaan usko, että energia-alaa varten jouduttaisiin räätälöimään uudenlaisia ei-konventionaalisia rahoituskuvioita.

— Energia-alalla todennäköisesti selvitään elvyttävällä keskuspankkirahoituksella ja perinteisillä yritysrahoitusinstrumenteilla.

Huttunen kuitenkin korostaa, että elvytysvaiheessa olisi varmistettava myös uusien investointien edellytykset.

Energia on osa huoltovarmuutta

Sähköverkkoyhtiö Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala kertoo Elenian investointien ja kunnossapitotöiden jatkuvan normaaliin tapaan myös koronaepidemian aikana. Koko yhteiskuntaa ravisteleva talouden pysähtyminen on silti uhka myös suurelle verkkoyhtiölle, joka tarvitsee jatkuvasti komponentteja ja urakointipalveluita.

Toistaiseksi sähköverkkotoiminnassa tarvittavien komponenttien saannissa ei ole Liuhalan mukaan ollut ongelmia. Kansainvälisissä toimitusketjuissakaan ei ole vielä näkynyt merkittäviä muutoksia.

— Iso kysymys on kuitenkin se, kuinka kauan poikkeuksellinen tilanne jatkuu. Kriisin pitkittyminen lisää häiriöiden mahdollisuutta, Liuhala toteaa.

Asiakkaiden maksukäyttäytymisessäkään ei Liuhalan mukaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Joillakin yritysasiakkailla maksuja on tosin jäämässä rästiin, mutta näiden osuus on vielä vähäinen.

— Olemme pidentäneet asiakkaidemme maksuaikoja tarpeen vaatiessa ja näin toimimme jatkossakin.

Liuhala pitää erittäin hyvänä sitä, ettei Huoltovarmuuskeskusta aikoinaan ajettu alas Ruotsin tapaan.

— Sähkön tuotanto ja siirto ovat tärkeä osa huoltovarmuutta.

Asentajat porrastetusti töihin

Parikkalan Valon toimitusjohtaja Janne Rouvinen tarkastelee poikkeustilannetta pienen verkkoyhtiön näkökulmasta. Myös Parikkalassa sähköverkkojen ylläpito- ja investointihankkeet ovat jatkuneet aikaisemmin laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Epidemian vuoksi asiakaspalvelu on kuitenkin suljettu. Lisäksi osa töistä tehdään mahdollisuuksien mukaan etätöinä.

— Asentajat tulevat töihin porrastetusti, jotta ihmisiä olisi mahdollisimman vähän samaan aikaan samassa tilassa.

Uhkakuvana Rouvinen näkee poikkeustilan pitkittymisen, minkä seurauksena asiakaskunta joutuisi taloudellisesti ahtaalle.

— Tällöin taloudelliset vaikutukset heijastuvat myös pienen verkkoyhtiön talouteen.

Tuulisähkön kysyntä on kasvussa

Tuulipuistoja rakentavan ja operoivan Ilmattaren toimitusjohtaja Juha Sarsama toteaa koronakriisin näkyvän jo nyt hetkellisesti sähkön hinnassa. Tosin sähkön hinta oli alhainen jo alkuvuodesta ennen koronakriisiä. Nyt talouden taantuminen on painanut sähkön pörssihintaa entisestään alemmas. Samalla Norjan ja Ruotsin vesivarastot ovat sateisen talven jäljiltä täynnä vettä. Tämä tarkoittaa sitä, että kevään aikana pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on tarjolla runsaasti edullista vesisähköä.

Pitemmällä tähtäyksellä Sarsama kuitenkin uskoo sähkön kysynnän kasvavan vahvasti. Fossiilisten polttoaineiden syrjäytyminen lisää sähkön käyttöä liikenteessä ja kaukolämmön tuotannossa. Yksi iso tekijä on vedyn kasvava rooli energiantuotannossa. Jos liikenne siirtyy synteettisiin polttoaineisiin, niissä tarvittavan vedyn valmistukseen tarvitaan todella paljon sähköä.

Ilmattaren osalta koronakriisi ei ole lykännyt uusia tuulipuistohankkeita. Tuoreimmat hankkeet ovat käynnistyneet aivan viime päivien aikana.

— Emme ole lykänneet hankkeita poikkeustilanteen vuoksi, vaikka se olisikin ollut mahdollista. Puistoprojektien aikajana on noin 30 vuotta. Moni katsoo jo epidemian jälkeiseen aikaan, Sarsama sanoo.

Rakentamisessa tarvittavien komponenttien saannissa ei ole vielä ollut vaikeuksia, mutta tilannetta on seurattava tiukasti. Osien saamisen sijasta ongelmaksi ovat nousemassa ulkomaisten asentajien ja rakentajien saaminen työmaille.

— Monissa tapauksissa tuulivoimalaitoksen tilaus sisältää myös laitoksen pystyttämisen. Sen toteuttavat laitosvalmistajan omat asentajat. Tämä ei onnistu, mikäli ulkomailta saapuvat asentajat eivät pääse ylittämään valtion rajaa.

— Rajojen sulkeminen saattaa viivästyttää asennustöitä. Onneksi työ- ja elinkeinoministeriö yrittää parhaillaan ratkoa asiaan liittyviä ongelmia.

Taloudellinen poikkeustila aiheuttaa epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoilla. Tämä voi osaltaan vaikuttaa energia-alan hankkeiden toteutumiseen.

— Pankit ovat nyt varovaisia, koska kukaan ei tiedä epidemian kestoa eikä kukaan tiedä, miten talous toipuu epidemian jälkeen. Projektirahoitusmarkkinat sen sijaan vaikuttavat yhä kohtuullisen vakailta, Sarsama toteaa.

teksti Heikki Jaakkola / kuva Scanstokphoto