Kaukolämmön kysyntäjouston toteuttaminen hyödyttää kaikkia. Kaukolämpöyhtiö voi optimoida lämmöntuotantoaan ja kaukolämpöä käyttävä asiakas säästää kiinteistön lämmityskustannuksissa. Samalla voidaan vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien varavoimalaitosten käyttöä, kun hyvin toimiva kysyntäjoustojärjestelmä tasaa hetkelliset kulutushuiput. Tuore selvitys pureutuu kysyntäjouston mahdollisuuksiin kaukolämmön tuotannossa.

Kysyntäjouston periaate kaukolämpöalalle sovellettuna on melko yksinkertainen. Vähennetään kaukolämmön käyttöä silloin, kun sen tuottaminen on kalleimmillaan ja siirretään lämmön käyttöä mahdollisimman paljon taloudellisesti edullisempaan hetkeen. Kysyntäjouston toteuttaminen ei siis vähennä lämmön kulutusta energiasäästötoimien tapaan.

Kaukolämpömarkkinoilla kysyntäjoustomekanismit ovat vielä suhteellisen tuore ilmiö. Pilottihankkeita ja tutkimustietoa on niukasti tarjolla. Tuntien tarkkuudella kiinteistöjen lämmönkulutusta tarkkailevien älykkäiden energiamittareiden yleistyminen mahdollistaa kuitenkin kysyntäjoustojärjestelmien käyttöönoton. Jo yli 80 prosenttia kaukolämmitetyistä kiinteistöistä on saanut kylkeensä älykkään energiamittarin. 

Miten kaukolämmön kysyntäjousto toimii?

Selvityksen mukaan kiinteistöjen lämpötilaa säätämällä kysyntäjoustosta saadaan irti parhaat mahdolliset taloudelliset hyödyt. Tämä voi tarkoittaa sitä, että asuntojen lämpötilaa lasketaan hetkellisesti kiinteistön omistajan kanssa sovitulla astemäärällä, esimerkiksi parin tunnin ajaksi. Kun sisälämpötilan säätäminen toteutetaan taitavasti, ei tämä vaikuta asumismukavuuteen. Älykäs ohjausjärjestelmä hoitaa lämpötilan säätämisen huomaamattomasti — kiinteistön omistajan tai asukkaan ei tarvitse tehdä itse mitään. Lämpötilan ohjauksesta vastaa kaukolämpöyhtiö, mutta asiakkaansa valtuuttamana.

Kysyntäjoustojärjestelmien käyttöönotto tiivistää kaukolämpöyhtiön ja sen asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Tosin selvityksen mukaan se ”pakottaa” toimimaan asiakkaan kanssa yhdessä ikään kuin asiakkaan kohtaaminen olisi kaukolämpöyhtiöille erityisen vaikeaa.

Hyötyjen jakaminen olennaista

Parhaimmillaan kysyntäjouston toteuttaminen tuottaa merkittävää rahallista hyötyä kaukolämpöyhtiölle. Se vähentää tarvetta investoida vain huippukulutuksen aikana käytettäviin lämpökeskuksiin — yhtä hyvin säästöjä voi syntyä olemassa olevien laitosten käyttötapoja muuttamalla. Kysyntäjoustoista saatava hyöty on kuitenkin osattava jakaa oikeudenmukaisesti asuntojensa lämpötilojen säätämiseen ryhtyneiden asiakkaiden kanssa.

Yksittäisten kiinteistöjen lämpötilan säätäminen ei vielä tuo kaivattuja hyötyjä. Todellisia hyötyjä syntyy vasta sitten, kun voidaan säätää suurten kiinteistömassojen lämmönkulutusta. Selvityksen mukaan kysyntäjouston suurin taloudellinen hyöty saavutetaan huippukulutuksen aikaisten kaukolämmön käyttöpiikkien leikkaamisesta. Tämä vähentää tarvetta käynnistää kalliita varalämpökeskuksia, jotka monesti perustuvat fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Kaukolämpöyritysten rakentamat kaukolämpöjärjestelmät ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Alueelliset erot ovat suuria ja siksi kysyntäjoustoilla saavutettavia hyötyjä ei voi yleistää. Joissain tapauksissa kysyntäjousto parantaa peruskaukolämmön tuottamiseen tarkoitettujen voimalaitosten käyttöastetta, joissain tapauksissa kysyntäjoustolla taas vältytään varavoimalaitosten käytöltä ja joissain tapauksessa voidaan lykätä kaukolämpöverkkoon mahdollisesti tarvittavia investointeja.

Kysyntäjouston potentiaali

Selvityksen mukaan kaukolämmön kysyntäjouston hyötypotentiaali on tällä hetkellä 1–3 prosenttia vuosikustannuksista. Hyöty on kuitenkin riippuvainen kaukolämpöjärjestelmän rakenteesta. Hyötypotentiaali on selvästi suurempi, mikäli kaukolämpöyhtiöllä ei ole mahdollisuutta varastoida lämpöä. Jos taas peruskaukolämpöä tuottava voimalaitos on mitoitettu lämpökuorman suhteen niukasti, ei laitoksen teho riitä tuottamaan huippukulutuksen aikana tarvittavaa ylimääräistä energiaa — myös tässä tapauksessa kysyntäjoustosta on hyötyä.

Kysyntäjousto on myös helpotus yhtiölle, jonka omistamien lämmöntuotantolaitosten tuottaman energian hinnoissa on suuria eroja. Kysyntäjousto auttaa myös silloin, kun alueen kaukolämpöverkko on hajanainen tai jos verkossa on pullonkauloja.

Vastaavasti lämpöakkujen käyttö ja mahdollisuus varastoida lämpöä heikentävät kysyntäjoustolla saavutettavia hyötyjä. Myös kaukolämpöyhtiön mahdollisuus optimoida erilaisten lämmöntuotantomuotojen kesken vähentää kysyntäjouston hyötyjä. Samalla tavalla vaikuttaa peruskaukolämmön tuottamiseen tarkoitetun voimalaitoksen ylimääräinen kapasiteetti, joka saattaa riittää tyydyttämään huippukulutustilanteiden kasvavan lämmönkysynnän edullisemmin kuin kysyntäjouston toteuttaminen.

Kaukolämmön kysyntäjousto –selvityksen toteutti Valor Partners Oy Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Selvitys on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.

Kuva: Scanstockphoto