Suomen ilmastopolitiikan iso kuva näyttää hyvältä. Päästöt vähenevät ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee. Tärkeä aluskasvillisuus ei sen sijaan voi hyvin. Huonoja uutisia kuuluu bioenergia-alan pieniltä toimijoilta, joiden varaan hajautetun kotimaisen uusiutuvan energian käytön tulevaisuus on rakennettu. Metsähakkeen käytön tavoitteiden karkaaminen käsistä näkyy ja tuntuu syrjäseuduilla.

Ensin hyvät uutiset, joista voi iloita — tosin varauksin. Vuoden 2015 kehitysluvut mairittelevat syistä, jotka ovat tiedossa. Lämpimien sääolosuhteiden ja sähkön tuonnin kasvun ansiosta Suomen ilmastopäästöt olivat viime vuonna 3,3 miljoonaa tonnia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Suunta on kaikin puolin hyvä. Tahti oli sama kuin vuonna 2014. EU:n päästökaupassa mukana olevien laitosten päästöt ovat parissa vuodessa huvenneet parilla kymmenellä prosentilla.

Irtaantuminen fossiilisista tuontipolttoaineista näyttää sujuvan tavoitteiden mukaisesti. Kivihiiltä käytettiin vuonna 2015 lähes kolmannes ja maakaasua 16 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Turpeen käyttökin supistui, mutta energiamäärällä mitattuna vain kuudella prosentilla. Biopolttoaineiden alamäki ei ollut edellisiin verrattuna jyrkkä, sillä eroa edelliseen vuoteen kertyi vain yksi miinusprosentti.

Positiivisten asioiden joukkoon voidaan lukea myös lämmityskuluja säästävien lämpöpumppujen käytön kasvu. Niitä hyrrää kiinteistöjen ulkoseinillä yhteensä jo 730 000 kappaletta. Johtopäätökset siitä onko ilman markkinariskiä sähköä tuottavien tuulivoimalaitosten tehon kasvu Suomen sähköhuollon kannalta hyvää vai vielä parempaa kehitystä, on syytä jättää myöhempään pohdintaan. Tuulisähkön kapasiteetin kasvu joka tapauksessa huimaa päätä, sillä kahdessa vuodessa — vuodesta 2013 (400 MW) vuoteen 2015 (1600 MW) — kapasiteetti on nelinkertaistunut.

Huonot uutiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Energiaviraston vuosilta 2013 ja 2014 keräämät tiedot energiaketjun alkupään pienyritysten toiminnan kehittymisestä antavat aiheen huoleen, joka koskettaa ennen muuta syrjäisimpiä alueita. Kahden peräkkäisen vuoden vertailu kertoo ei-toivotusta alamäestä. Pienten mm. haketta valmistavien bioenergia-alan yritysten, lämpöyrittäjien ja pien tuulisähkön tuottajien lukumäärä supistui yhden vuoden aikana 871 yrityksestä 777 yritykseen. Lähes sadan pienyrityksen markkinoita poistuminen vei mennessään yli 250 työpaikkaa — tällä hetkellä yritykset työllistävät yli 4300 henkilöä.

Bioenergia-alan pienten yritysten yhteinen liikevaihto oli vuonna 2013 merkittävä suuri — lähes 950 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 liikevaihto supistui ”vain” 17 miljoonalla eurolla. Kotimaisen biopolttopaineen käytön supistuminen näyttääkin kaataneen yrityksiä ja vieneen työpaikkoja. Suunta on väärä, koska vuonna 2013 hakkeella tuotettiin kuitenkin viidennes enemmän energiaa kuin viime vuonna.  

Lämpöpumppuihin ja myös aurinkosähköön liittyvä yritystoiminta kasvoi kuitenkin vuodesta 2014. Myönteistä virettä on odotettavissa myös puun korjuussa kertyvän hakkuutähteen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden tarjonnassa tämän vuosikymmenen lopulla. Kysyntää vauhdittaa Äänekosken Metsä Fibre –biotuotehtaa käynnistyminen. Hakkuiden on arvioitu tämän seurauksena lisääntyvän kotimaan metsissä 6—8 miljoonalla kuutiolla. Bioenergia-alan pienyritykselle voi olla avautumassa hulppea huomisen visio, mikäli yksikin muista puuta jalostavista tehdashankkeista toteutuu Kuopiossa, Kemissä, Kajaanissa tai Kemijärvellä. Hyvät uutiset ovat tervetulleita alue- ja kansantaloudelle sekä myös Suomen ilmastotavoitteille. 

Markku Niskanen
vapaa toimittaja, tietokirjailija