Ympäristön kannalta kestävät energiaratkaisut tai ilmastomuutosta hillitsevät hankkeet eivät ole aina paikallisesti hyväksyttyjä. Yleensä hyviä asioita kysyttäessä kannatetaan, mutta kovin moni ei kuitenkaan halua tuulivoimalaitosta takapihalleen, vaan jonnekin muualle. Tuoreessa väitöskirjassaan Sari Janhunen tutkii, miten paikallista hyväksyttävyyttä voitaisiin parantaa ja mitkä seikat vaikuttavat hyväksyttävyyden syntyyn.

— Tuulivoiman hyväksyttävyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä kansainvälisissä hankkeissa. Suomalaisten luontosuhde poikkeaa kuitenkin muiden teollisuusmaiden kansalaisten luontosuhteesta. Lisäksi Suomi on harvaan asuttu ja harvaan rakennettu maa. Siksi suomalaisten suhtautuminen näyttää sisältävän erityispiirteitä, Janhunen toteaa.

Lappeenrannan kaupungin ympäristötarkastajana Janhunen kiinnostui ihmisten suhteesta ympäristöinvestointeihin noin kymmenen vuotta sitten. Mikä saa paikallisen asukkaan innostumaan hankkeista ja mikä saa hänet vastustamaan hanketta. Silloin Lappeenrannassa oli käsittelyssä ensimmäiset tuulivoimarakentamiseen liittyvät selvitys- ja lupaprosessit. Viranomaisohjeistus oli tuolloin vielä alkutekijöissään.

Väitöskirjatyön perusteella tuulivoimarakentamisen kaltaisten hankkeiden paikallinen hyväksyttävyys rakentuu sen varaan, miten hyvin alueen asukkaiden tunteita ja odotuksia osataan käsitellä.

— Rakentamishankkeiden yhteydessä pitäisi varata riittävästi aikaa ja resursseja yhteisön kuulemiseen. Kaikkien niiden pitäisi päästä vaikuttamaan, joita uusi hanke koskettaa läheisesti, Janhunen muistuttaa.

Nykyisin Vihdin ympäristöpäällikkönä työskentelevä Janhunen arvelee tutkimustuloksista olevan hyötyä myös muissa kuin energiantuotantoa koskevien hankkeiden toteuttamisessa.

— Tekniikan rinnalle olisi syytä nostaa ihmisten asenteisiin liittyvät näkökulmat erityisesti silloin, kun kyseessä ovat uudet, abstraktit asiat ja joiden toteuttamisen yhteydessä kansalaisten käyttäytymisen toivotaan muuttuvan.

Janhunen muistuttaa, että suurin osa paikallisesta väestöstä on tyypillisesti melko passiivisia. Päätöksentekijöillä olisi oltava viisautta löytää keinot oikea-aikaiseen aktivointiin.

Tutkimuksessaan Janhunen käytti tilastollisia menetelmiä, haastatteluita ja kyselyitä. Aineistona käytettiin esimerkiksi Lappeenrannan Muukonkankaan tuulipuiston äänitutkimusta. Lisäksi kuvamanipulaation avulla rakennettiin kuvitteellinen Järvi-Suomen maisemiin sijoittuva tuulivoimalaitoshanki, jota haastateltavat saivat arvioida. Esimerkkeinä käytettyihin hankkeisiin ei haastateltavilla ollut todellista suhdetta.

— Aluksi kuvittelin, että voisin kehittää kaavan tai mallin, jota voitaisiin soveltaa hankkeesta ja paikkakunnasta riippumatta. Kesti hetken ymmärtää, että tämä ei ole mahdollista, Janhunen kertoo.

Sari Janhusen energiatekniikkaan kuuluva väitöskirja Determinants of the local acceptability of wind power in Finland (Tuulivoiman paikalliseen hyväksyttävyyteen ratkaisevasti vaikuttavia tekijöitä Suomessa) tarkastetaan 8.6.2018 Lappeenrannan Teknillisessä yliopistolla.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto