Euroopan komission uudeksi puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen. 

Nyt kansainvälisen ilmaston ja turvallisuuden sotilasneuvostoa (IMCCS) johtava Middendorp viittaa toteamuksellaan siihen, että ilmastonmuutos on liian iso asia jätettäväksi vain ympäristöministereiden huoleksi. Hän muistuttaa ranskalaisen valtiomiehen Georges Clemenceaun kuuluisasta sanonnasta, että sota on liian tärkeä jätettäväksi vain kenraalien sodittavaksi.

YK:n pitäisi sisällyttää turvallisuusnäkökulma ilmastoagendaan

EU-asioita tarkkaan seuraavalle POLITICOlle kirjoittanut Middendorp sanoo, että mikäli meillä on hitustakaan toivoa tarttua kunnolla kasvavaan ilmastohätään, hallitukset eivät voi jättää asiaa vain ympäristöministereiden ratkottavaksi.

- Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin elämänvaiheisiimme ja jokaisen hallituksen ministerisalkkuihin — taloudellisesta toimeliaisuudesta rajojen valvontaan. Aiheen on siksi oltava jokaisen ministerin agendan tärkeysjärjestyksessä korkealla. Ja erityisesti heillä, jotka vastaavat puolustuksesta ja turvallisuudesta, Middendorp kirjoittaa.

Tom Middendorp

Hänen mukaansa Ursula von der Leyen on tunnistanut ilmastonmuutoksen olevan tärkein Eurooppaan kohdistuva asia ja on siksi tukenut tiukempia ilmastotavoitteita EU:lle, muun muassa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Mutta von der Leyen näkee ilmastoasian myös turvallisuuden näkökulmasta. Hän nosti asian esiin puolustusministeriaikanaan strategisen turvallisuuden katsauksessa, jossa hän kehotti YK:tä ottamaan kokonaisvaltaisemman lähestymistavan ilmastonmuutokseen liittyviin turvallisuusasioihin.

EU:lla paitsi moraalinen velvoite auttaa köyhiä maita myös oma intressi

Middendorpin mielestä Eurooppa ei toistaiseksi ole ponnistellut tarpeeksi hiilidioksidipäästöjen aiheuttamien turvallisuushuolien eteen. Ilmastonmuutos on jo moninkertaistanut ja kärjistänyt uhkia, jotka aiheuttavat tulvia ja kuivuutta sekä uhkaavat kriittistä infrastruktuuria. Sen on myös pakottanut ihmisiä lähtemään kodeistaan, tai tehnyt heille mahdottomaksi saada elantonsa maasta. Nämä vaikutukset vain pahenevat, kun lämpötilat jatkavat nousuaan.

- Kehittyneillä mailla ei ole ainoastaan moraalista velvoitetta pyrkiä minimoimaan ilmastovaikutuksia ja auttaa haavoittuvia maita mukautumaan niihin, on myös niiden oma intressinsä tehdä niin.

Vaikka ilmastonmuutos on harvoin ainoa syy väkivaltaan missä tahansa konfliktissa, tutkijat ovat löytäneet vakuuttavia linkkejä ilmastonmuutoksen vaikutusten ja konfliktien kasvun välillä. Arabikevät ja muut selkkaukset ympäri Afrikkaa ovat liittyneet alueiden pitkäaikaisiin kuivuuksiin. Muuttuvat ympäristöolot ovat synnyttäneet jännityksiä maanviljelijöiden ja paimentolaisten välillä Sahelin alueella. Kun kuivuus vie viljelijältä elinmahdollisuudet, liittyminen rikollisjärjestöihin ja terroristiryhmiin tulee entistä houkuttelevammaksi.

Ilmastonmuutos myös pakottaa miljoonia ihmisiä lähtemään asuinseuduiltaan hakemaan turvaa, suojaa ja parempaa elämää varakkaista maista. Nousevista globaaleista lämpötiloista on tulossa keskeisin syy muuttoliikkeen laajentumiseen, Middendorp toteaa.

Luonnonkatastrofit aiheuttavat jo nyt enemmän kodittomuutta kuin väkivaltaiset konfliktit. Säähän liittyvät luonnonmullistukset pakottivat lähes 200 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa vuosien 2008 ja 2016 välillä. Vuoteen 2050 mennessä arviohaarukka on valtava - 25 miljoonasta 1 miljardiin.

Vaikka useimmat kodittomuuteen ja muuttoliikkeeseen johtavat katastrofit jäävätkin valtioiden sisäisiksi, ne voivat rikkoa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sytyttää selkkauksia Euroopan laitamilla, jotka ovat jo valmiiksi rikkonaisia ja epävakaita. Tällainen saattaisi heijastua suoraan Eurooppaankin, joka yhä tuskailee vuoden 2015 massamaahanmuuton seurauksien kanssa.

Ilmastonmuutoksen turvallisuusuhka osaksi EU:n ulkopolitiikkaa

Kun von der Leyen Saksan puolustusministerinä osoitti ymmärtävänsä elintärkeän yhteyden ilmaston ja turvallisuuden välillä, iso kysymys tietysti kuuluu, kuinka ymmärrys voidaan toteuttaa käytännössä, Middendorp korostaa kirjoituksessaan.

Hän vastaa, että Euroopan on oltava proaktiivinen. Sen on osoitettava ilmastonmuutoksen aiheuttama turvallisuusuhka maanosan turvallisuusympäristöä koskevissa analyyseissaan ja sisällytettävä se uuteen globaaliin strategiaansa. Tähän se voi käyttää ulkopoliittista työkaluaan, European External Action Servicea. Lisäksi ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset on otettava tärkeäksi kriteeriksi, kun tehdään kehitysmaita koskevia rahoitus- ja toimintapäätöksiä kehitysmaissa. Tämä koskee erityisesti Afrikkaa ja Lähi-itää.

EU:n pitäisi myös perustaa siviilien ja sotilaiden yhteistyömekanismeja, jotka antaisivat suurimittaista humanitääristä apua katastrofeissa. Ja rajavalvontaa tulisi tehostaa, jotta lisääntyvistä maahanmuuttovirroista selvitään kunnialla.

Teknologialla on Middendorpin mukaan tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Siksi EU:n on lisättävä vihreiden teknologioiden synnyttämiseen tähtääviä panostuksia. Näillä ei ainoastaan hankittaisi vaihtoehtoja ruoka-, vesi- ja energiahuoltoon vaan voitaisiin myös vähentää sotilaallisten operaatioiden hiilijalanjälkeä.

Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristöongelma. Se on olemassaolon haaste. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu merkitsee myös sitä, että on puututtava sen toissijaisiin seurauksiin — kodittomuuteen, konflikteihin ja väkivaltaan. Ja siten kiinnitettävä huomio turvallisuuspolitiikkaamme, Middendorp summaa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Filip Singer/ epa