Koronapandemian ensimmäisinä viikkoina on perustellusti keskitytty viruksen leviämisen ehkäisyyn. Yhteiskunnan toimintaa on rajoitettu monin tavoin ja taloudelliset seuraukset ovat raskaat. Onneksi toimilla on myös ollut toivottu vaikutus pandemian etenemiseen ja ihmishenkiä on pelastettu.

Energia-alan vastuu koronaepidemian aikana liittyy ennen kaikkea yhteiskunnan energiansaannin turvaamiseen. Yhtiöt tekevät kaikkensa, jotta henkilökunta pysyy terveenä ja energiahuollon kriittiset toiminnot varmistettuina. Koteihin, teollisuuteen ja palveluihin on toimitettu sähköä, lämpöä ja kaasua häiriöttömästi. Tämä tulee jatkumaan myös kriisin edetessä.

Hallitus on päättänyt mittavista talouden pelastustoimista. Kiireellisintä on huolehtia yritysten maksukyvystä ja varsinkin palveluyritysten selviämisestä kysynnän romahdettua. Massatyöttömyyden ja konkurssiaallon torjuminen on välttämätöntä. Niiden terveysvaikutukset saattavat olla samaa luokkaa kuin koronaepidemian.

Omat ajatukseni pyörivät nyt koko ajan siinä, miten tulemme tästä pysähtyneisyydestä ulos. Mitä pidempään elämme rajoitusten keskellä, sitä vakavampia seurauksia koituu koko yhteiskunnalle.

Energia-ala ei ole ensimmäisenä kohtaamassa yhteiskunnan pysähtymisen taloudellisia vaikutuksia, mutta on kriittinen sen suhteen, miten yhteiskunnan pyörät saadaan taas pyörimään.

Energia-ala on teollisuudenaloista ylivoimaisesti suurin investoija. Investointimme ovat olleet viime vuosina 2,5-3 miljardia vuodessa. Ne kohdistuvat energiantuotantoon ja energiaverkkoihin. Korkea investointimäärä kertoo alan murroksesta. Siirrymme ilmastoystävälliseen energiajärjestelmään, joka myös kestää yhä paremmin ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset.

Olemme jo puolittaneet omat kasvihuonekaasupäästömme ja luvanneet vähintään puolittaa ne taas tällä vuosikymmenellä. Olemme sitoutuneet tekemään osamme ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Ja olemme sitoutuneet tuottamaan sen energian puhtaasti, mitä teollisuus, liikenne, kotitaloudet ja palvelut tarvitsevat irtautuessaan fossiilienergian käytöstä.

Näiden ilmastoinvestointien olisi nyt tärkeä jatkua. Kymmenet tuhannet suomalaiset saavat näistä investoinneista leipänsä ja sadat palveluyritykset liikevaihtonsa. Jos teolliset investoinnit pysähtyvät, seuraa uusi lama ja työttömyys. Ja ilmastonmuutos on uhkana paljon suurempi kuin nyt akuutti koronapandemia.

Energia-alan yhtiöt ovat valmiita tekemään tarvittavat investoinnit ilman yhteiskunnan investointi- tai tuotantotukia toteuttaakseen ilmastotoimia ja parantaakseen samalla energiaomavaraisuuttamme.

Investointeja uhkaa siirtää se, että koronarajoitusten vuoksi ulkomainen työvoima ei pääse työmaille. Yritykset tekevät hyvin pian päätöksiä siitä, pitääkö ensi syksyn tuulivoimainvestoinnit lykätä vuodella eteenpäin. Toinen vaara on se, että teknologiatoimitukset eivät toteudu tai logistiikka ei pelaa.  Tämäkin vaikuttaa investointiaikatauluihin.

Akuutin kiireen keskellä on osattava kääntää katseet myös eteenpäin. Miten nopeutamme työvoiman mahdollisuuksia palata turvamääräysten kera töihin? Miten tavara ja palvelut liikkuvat?

Ja miten huolehdimme siitä, että hankkeiden rahoitus voi toteutua järkevästi? Olemme jo kuulleet yrityksiltä pankkien kaksinkertaisista lainojen korkomarginaaleista. Energia-alan investoinneissa puhutaan suurista summista, ja rahan hinta voi olla ratkaiseva tekijä, kun päätetään uuden päästöttömän tuotannon rakentamisesta.

Työntekijöiden testaaminen niin koronatartunnalta kuin immuniteetilta on varmasti suuressa roolissa. Tällä hetkellä terveysviranomaiset pohtivat testauksia lähes yksinomaan pandemian ehkäisemisen näkökulmasta. Tärkeämpi näkökulma on yhteiskunnan palauttaminen normaalitilaan. Yhteiskunnan on oltava mukana tässä yritysten rinnalla.

Investointiedellytysten muun turvaamisen on oltava myös prioriteetti. Varsinkin kun on kyse yhteiskunnan kannalta välttämättömästä infrastruktuurista, joka samalla uudistaa talouttamme ilmastoystävällisemmäksi ja muutokseen paremmin sopeutuvaksi.

Jukka Leskelä
kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja