07.05.2014, kello 15.01

Kansalaisten mielipiteet syynissä

Ilmastolaki kerää kannatusta

Päästövähennyksiä ohjaava ja ilmastopolitiikan ennakoitavuutta parantava ilmastolaki saa kansalaisten kannatuksen yli puoluerajojen. Tämä selviää Taloustutkimuksen tekemästä tuoreesta haastattelututkimuksesta.

Lähes neljä viidestä suomalaisesta (79 prosenttia) pitää ilmastolakia hyvänä keinona ohjata kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Samalla uusi laki parantaisi vastaajien mielestä ilmastopolitiikan ennustettavuutta. Eduskunnan käsittelyyn vielä kevätkauden aikana tuleva ilmastolakiehdotus koskee kuitenkin pääsääntöisesti päästökauppasektorin ulkopuolisia päästöjä — niiden osuus Suomessa vuosittain syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä on noin puolet. Lakiehdotukseen kirjattu pitkän aikavälin päästövähennystavoite ja siihen liittyvä seuranta koskisivat kuitenkin kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä.

Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia toivoisi Suomen hallituksen toimivan painokkaammin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vain viisi prosenttia vastanneista ei pidä ilmastonmuutoksen torjumista tärkeänä.

— Suomalaiset haluavat pitkäjänteistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Enemmistö suomalaisista kaipaa hallitukselta nykyistä vahvempia toimia, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje Kepa ry:stä.

Tutkimus toteutettiin Kepa ry:n toimeksiannosta. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat henkilöä huhtikuun ensimmäisillä viikoilla.

Kannatus ylittää puoluerajat

Tutkimuksen mukaan ilmastolakia kannattavat voimakkaimmin vihreiden äänestäjät, joista 92 prosenttia säätäisi ilmastolain. Ilmastolakia tukee SDP:n äänestäjistä 90 prosenttia ja kokoomuksen ja vasemmistoliiton äänestäjistä 83 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista 62 prosenttia säätäisi ilmastolain.

Polttava Kysymys –ilmastolakikampanjan taustaryhmässä mukana ollut STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ei ihmettele kansalaisten vahvaa reagointia.

— Ilmastomuutos ja sen seuraukset eivät ole pelkkä tekninen kysymys. Muutoksen seurauksena ihmisten työn sisältö muuttuu, osa ammateista häviää ja samalla syntyy kokonaan uusia ammatteja. Ilmastomuutoksen seurauksena työmarkkinoilla ja ihmisten elämässä tapahtuu rakennemuutos, mikä huolestuttaa kansalaisia.

Sund ihmettelee, miksi ilmastomuutokseen liittyvät asiat ovat jääneet ammattiyhdistysliikkeessä vähäiselle huomiolle — etenkään Suomessa ay-liike ei ole ollut asiassa kovin yksituumainen.

Sitran johtava asiantuntija Tiina Kähö kaipaa ilmastopolitiikkaan kokonaisvaltaista otetta sektoriajattelun sijaan.

— Säätelyn pitäisi olla innovatiiviseen toimintaan kannustavaa, pitkäjänteistä ja yli hallituskausien ulottuvaa. Siksi ilmastolakiin voitaisiin kirjata jopa 95 prosentin päästövähennystavoite — tiukka tavoite johtaa todellisiin innovaatioihin.

Kähö kertoo Sitran kehittelevän ideoita, miten Suomessa päästäisiin kokonaan kivihiilestä eroon.

Ilmastolakiehdotus pähkinänkuoressa

— Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomessa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoite koskee sekä päästökauppasektoria että päästökaupan ulkopuolista sektoria.

— Päästöjen vähentämistä varten laaditaan suunnitelma- ja seurantajärjestelmä, joka ulottuu vuoteen 2050. Hallitus velvoitettaisiin laatimaan pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma joka kymmenes vuosi. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennystoimista laadittaisiin suunnitelma joka vaalivuosi.

— viranomaistoimintoja selkiytetään

— eduskunnan roolia ilmastopolitiikan toteuttamisessa vahvistetaan

— Ilmastopaneelin asema vakinaistetaan.

Kuva: Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit