Ursula von der Leyen on luvannut esitellä Euroopan vihreän diilin virkakautensa ensimmäisten 100 päivän aikana. 

Ursula von der Leyenin “vihreän diilin” ilmastolupaukset tasoittivat hänen tietään Euroopan parlamentissa kohti komission seuraavaa puheenjohtajuutta. Nyt hänen ohjelmansa joutuu kuitenkin todellisuustestiin, kun se kohtaa Brysselin myllynpyörän.

Von der Leyen on luvannut esitellä Euroopan vihreän diili- ohjelman virkakautensa ensimmäisten sadan päivän kuluessa, millä haluttaneen heijastaa entistä vihreämpää valoa saksalaisen konservatiivipoliitikon ylle.

Komission tuleva puheenjohtaja teki pitkän listan lupauksia: saattaa EU:n 2050 ilmastoneutraaliustavoite laiksi; laajentaa unionin päästökauppajärjestelmä koskemaan energia-alan ja teollisuuden lisäksi myös liikennettä ja kiinteistöjä; luomaan rajavero tuontituotteille niiden hiilijalanjälkien perusteella, millä varmistetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukyky. Ja sokerina pohjalla: hivuttaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoite 50:een, ellei jopa 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentin tavoitteesta.

Komission ilmasto-osaston pomo toppuuttelee

Jotkut von der Leyenin ajatuksista edellyttävät todella suuria viilauksia verrattuna väistyvän komission asettamiin nykytavoitteisiin. Vuonna 2014 hyväksytty 40 prosentin päästövähennystavoite koettiin sekin jo aikamoisena iskuna. Mutta 55 prosenttia on jo aivan muuta, huomattavasti kunnianhimoisempi. Ja kun se jaetaan eri jäsenmaille ja niiden elinkeinoelämälle, mukaan lukien liikenne ja maatalous, on odotettavissa verisiä poliittisia yhteenottoja.

Komission ilmasto-osaston pääjohtaja Mauro Petriccione ja muutamat johtavat parlamentaarikot väänsivät viime viikolla rautalangasta, kuinka hankalaa ”vihreän diilin” joidenkin lupausten toteuttaminen voi olla. Petriccione totesi parlamentin ympäristökomitealle, että von der Leyenin ohjelmasta ponnahtaa esiin hyvin ilmeinen kysymys: Kuinka suurta kunnianhimoa unioni voi tosiasiassa tavoitella tästä hetkestä vuoteen 2030.

Mauro Petriccione

- EU:lla on kaikki tarvittava lainsäädäntö, jota tarvitaan saavuttaaksemme tavoitteen, johon olemme sitoutuneet, eli 40 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, pääjohtaja Petriccione sanoi. Hän mainitsi myös mahdollisen kiristämisen 45 prosenttiin, mutta se onnistuu vain siinä tapauksessa, että jäsenmaat toteuttavat täysimääräisesti uusiutuviin ja energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet.

Petriccionen mukaan entistä nopeampi eteneminen voi johtaa sellaiseen ongelmaan, että jäsenmaat eivät saavuta edes nykytavoitteita vuodelle 2030, varsinkin kun peilataan kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmaluonnoksia. Kun EU on saavuttamassa vuoden 2020 energia- ja ilmastotavoitteensa, jäsenvaltioiden tilanne on toivottua huomattavasti epätasaisempi.

Myös oman ryhmän meppi varovaisempi

Peter Liese, von der Leyenin oman EPP-puolueen ympäristöpuhemies kannattaa komission tulevan pomon ohjelmaa ja puolustaa 50 prosentin päästövähennystavoitetta, mutta ei 55 prosenttia. Viimeksi mainittu on niin kunnianhimoinen, että se toimii vain suurella tuskalla, hän sanoo.

Liesen mukaan samaa voi sanoa hiilirajaverosta. Toimiiko sellainen yleensä ja jos toimii, niin miten, hän kysyy. Kaiken kaikkiaan siihen liittyy hänestä paljon riskejä.

Rajaveronäkemyksensä Liese lienee omaksunut Petriccionelta, joka neuvotteli vuosia kauppasopimuksia EU:lle ennen nousemistaan komission ykkösilmastovirkamieheksi. Ulkomaalaisia koskeviin EU-sääntöihin sisältyy vaara vastaiskusta, millaista on juuri saatu todistaa Kaakkois-Aasiassa Malesian ja Indonesian välisenä kiistana palmuöljyn tuontirajoituksista.

- Veroasiasta tulee poliittisesti herkkä. Kuinka monia riskejä olemme valmiit ottamaan ilmastopolitiikan takia? Siinä on kysymys poliittisesta harkinnasta, Petriccione sanoo.

ETS:n laajentamista liikenteeseen karsastetaan

Von der Leyenin aie laajentaa Euroopan päästökauppajärjestelmää (ETS) liikennesektorille on sekin nostattanut kulmakarvoja parlamentissa. Idean takana on ollut jo vuosikausia Saksan autoteollisuus, joten uuden komission puheenjohtajalle ajatus on vähintäänkin mieluinen.

- Tästä aiheesta käytiin keskustelut jo viisi vuotta sitten enkä todellakaan ole vakuuttunut, että se toimisi hyvin, sanoo maltalainen sosialistimeppi Miriam Dalli, joka johti tuolloisia neuvotteluja parlamentin puolesta. Älkäämme siis kiirehtikö liikenteen ja kiinteistöjen liittämistä ETS:iin, hän jatkaa.

Dallin mukaan tutkimukset osoittavat, että autojen päästömaksut jäisivät niin alhaisiksi, etteivät ne houkuttelisi autonvalmistajia tekemään tuotteistaan puhtaita. Päästömaksun pitäisi hänestä olla tähtitieteellinen, jotta sillä olisi merkitystä liikenteen tapaisilla sektoreilla.

Myös Petriccione varoisi laajentamasta unionin päästömarkkinoita. Hänen mielestään sitä kaikkea mitä jo nyt tehdään liikennepäästöjen vähentämiseksi, ei voi korvata päästökauppajärjestelmällä.

Mutta tästä huolimatta kaikki merkit viittaavat siihen, että Ursula von der Leyen suunnittelee vievänsä vihreää ohjelmaa voimalla eteenpäin. Uusi komissio näyttää liikkuvan nopeammin kuin kukaan komissiossa olisi osannut ounastella etukäteen. On meneillään kiihdytysvaihe, Petriccione toteaa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Getty Images