— Kolmannes suomalaisista aikoo äänestää vaaleissa henkilöä, joka toimii aktiivisesti ilmastomuutoksen hillitsemiseksi, kertoo Ilmastobarometrin esitellyt Outi Kuittinen Demos Helsingistä.

Suomalaisista 70 prosenttia on huolissaan ilmastomuutoksesta ja 78 prosentin mielestä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on jo kiire. Kansalaiset eivät enää kyseenalaista ilmastonmuutoksen syytä — 74 prosenttia pitää kasvihuoneilmiötä pääosin ihmisen aiheuttamana. Ilmastomuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä jossain päin maailmaa 84 prosentin mielestä — 77 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää sitä merkittävimpänä maailmanlaajuisena uhkana.

— Vastausten perusteella suomalaiset odottavat, että hallitus toimisi aktiivisemmin. Vajaa kolmannes vastaajista kertoi äänestävänsä vaaleissa henkilöä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kertoo Ilmastobarometrin esitellyt Outi Kuittinen Demos Helsingistä.

Ilmastomuutoksen torjuminen on kuitenkin kansalaisten mielestä mahdollista. Kyselyyn vastanneista 81 prosenttia toteaa, että muutoksen hillitseminen edellyttää uuttaa osaamista, jonka kehittäminen voi tuoda suomalaisille työtä ja joka parantaisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Yli puolet kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuo Suomelle enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Suomi edelläkävijäksi

Päästöjä vähentävän teknologian käyttöönotossa Suomen pitäisi olla maailman kärkimaiden joukossa — näin ajattelee 66 prosenttia kyselyyn vastanneista. Lähes yhtä suuri määrä haluaa Suomen vähentävän hiilidioksidipäästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. 81 prosenttia taas on sitä mieltä, että kansainvälinen päästöjä rajoittava ilmastosopimus olisi saatava pikaisesti aikaiseksi.

Kansalaisten näkemyksissä korostuu Euroopan unionin rooli. 76 prosenttia odottaa, että EU näyttää muulle maailmalle esimerkkiä päästöjen vähentämisessä. Samansuuruinen joukko haluaisi Suomen varautuvan nykyistä paremmin sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen.

Enemmän uusiutuvaa energiaa

Uusiutuvan energian käytön lisääminen innostaa kansalaisia, vaikka uusiutuvan energian määrän lisääminen nostaisi energian hintaa. Vastaajista 66 prosenttia on sitä mieltä, että uusiutuvan energian käyttöä pitäisi lisätä.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä hillitsisi verotusta kiristämällä 50 prosenttia vastanneista. Harvaan asuttujen alueiden asukkaista sen sijaan 53 prosenttia vastusti päästöjä aiheuttavien polttoaineiden verojen korottamista — suurten kaupunkien asukkaista verotuksen kiristämistä kannatti 69 prosenttia vastanneista.

Ilmastomuutoksen torjunta hallitusohjelmaan

Vähäpäästöiseen yhteiskuntaan pyrkiminen ja ilmastomuutoksen hillintä on sen verran tärkeä asia, että 52 prosenttia vastanneista nostaisi aiheet hallitusohjelman pääteemaksi. Vastaajista 60 prosenttia haluaisi, että hallituksen pitäisi toimia ilmastopoliittisissa asioissa aktiivisemmin — toisaalta 30 prosentin mielestä nykyistä aktiivisemmin ei tarvitse toimia.

Professori Marja Järvelä: Ilmastoriski on havaittu

— Ilmastobarometrin tuloksien perusteella kansalaiset ovat havainneet ilmastoriskin, toteaa professori Marja Järvelä, ilmastopaneelin varapuheenjohtaja.

— Riskiin liittyy aina arvon menetyksen mahdollisuus ja todennäköisyys. Kansalaisten kannalta kyse on siis pahimmassa tapauksessa hyvinvointitappiosta.

Järvelän mielestä kansalaiset eivät enää kyseenalaista sitä, onko ilmastomuutos ilmiönä yhteiskuntapoliittisesti ”totta”. Toisaalta jotkut toteavat, että ongelma on olemassa, mutta se ei välttämättä kuulu meille.

— Kun riski on havaittu, se ei vielä tarkoita sitä, että toimittaisiin itse. Ihmisten arvot voivat muuttua, mutta käyttäytyminen ei muutu, Järvelä huomauttaa.

Järvelä huomauttaa, että osa ihmisistä myös etäistää ongelman: ”vakava juttu, mutta ei koske meitä”. Toisaalta globalisaatio on muuttanut ajattelutapaa. Ilmastomuutoksen vaikutukset voivat aiheuttaa esimerkiksi ympäristöpakolaisuutta, mikä koskettaa kaikkia.

Järvelän mukaan barometrin vastauksista voi päätellä, että kansalaiset eivät varauksetta ole valmiita muuttamaan henkilökohtaista käyttäytymistään. Vastuu toimenpiteistä sysätään yrityksille, päättäjille ja viranomaisille.

— Kulutusyhteiskunnassa arjen odotetaan sujuvan suoraviivaisesti ja helposti kuten ennenkin. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten käyttämien tuotteiden ja palveluiden olisi muututtava ilmastoystävällisiksi.

Ilmastobarometri 2015 –tutkimuksen toteutti TNS Gallup valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi noin tuhat 15–75-vuotiasta suomalaista maaliskuun aikana. Lisätietoa tutkimuksesta löytyy täältä.