Täysin varmat näkemykset ilmastonmuutoksen toteutumisesta ovat vähentyneet. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä tuoreesta "Suomalaisten energia-asenteet 2019" -tutkimuksesta. Kaikesta huolimatta selvä enemmistö suomalaisista on yhä huolissaan ilmastonmuutoksesta vähintään "jonkin verran".

"Ilmastonmuutos on todellinen ja äärimmäisen vakava uhka" -kysymyksen kanssa täysin samanmielisiä oli kyselyyn vastanneista enää 46 prosenttia. Vielä viime vuonna näin ajatteli 62 prosenttia vastanneista. Jokseenkin samaa mieltä ilmastonmuutoksen vakavuudesta oli 33 prosenttia vastanneista. Kaikkiaan jollain tavalla huolestuneista oli 79 prosenttia vastanneista.

Eduskuntavaalien aikana ilmastopoliittinen keskustelu kävi kuumana. Tiedotusvälineet ja sosiaalinen media täyttyivät mitä ihmeellisimmistä ilmapoliittisista näkemyksistä.

— Vaalivuosi näkyy vastauksissa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Leskelä ihmettelee sitä, miten korkean koulutuksen maassa ilmastomuutoksen tieteelliset perustelut eivät vieläkään vakuuta kaikkia.

Mitä pitäisi tehdä?

Ilmastokriisi ratkaistaan poliittisilla päätöksillä. Vasta tämän jälkeen voidaan kääriä hihat ja valita työkalut päästöjen vähentämiseksi. Siksi kansalaisilta kysyttiin myös sitä, mitä ilmastopoliittisilla päätöksillä pitäisi ensisijaisesti tavoitella.

Enemmistö lisäisi uusiutuvan energian osuutta. Sen asettaa tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi lähes puolet vastaajista. Päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen nousevat tärkeysjärjestyksessä kakkossijalle — lähes yhtä tärkeiksi kuin uusiutuvan energian osuuden lisääminen. Molemmat osat säilyttäneet asemansa vakaina kansalaisten mielissä jo useamman vuoden ajan.

Leskelän mielestä kansalaisten näkemykset ovat tärkeitä, jotta energiayhtiöt voivat vähentää päästöjä kansalaisten tuella.

— Energia-alan kyky torjua ilmastonmuutosta on riippuvainen siitä, miten vakaana alan toimintaympäristö pysyy. Siksi politiikassa ei passaa poukkoilla. Oleellista on pitää päämäärä kirkkaana mielessä: päästöjä on vähennettävä ja toteutettava ne ratkaisut, joita ilmastokriisin hoitaminen edellyttää.

Päästövähennyksillä on hintansa

Ilmastokriisin ratkaisuilla on hintansa. Kansalaiset eivät ole kuitenkaan kovin halukkaita maksamaan lisähintaa energiasta, jonka avulla vähennetään päästöjä. Vain 12 prosenttia on valmis maksamaan lisähinnan mukisematta — 30 prosenttia vastanneista hyväksyy jonkinlainen korotuksen hintoihin.

Uusiutuvan energian tuotantoa kansalaiset sen sijaan ovat valmiita tukemaan veroeuroilla. Vastaajista 68 prosenttia hyväksyy valtiollisten tukien käytön — ainakin osittain. Kansalaisten suhtautuminen valtiollisten tukien käyttöön on säilynyt lähes muuttumattomana jo viimeiset seitsemän vuotta.

Päästöttömyys innostaa

Päästöttömät sähköntuotantomuodot ovat pitäneet pintansa vuodesta toiseen kansalaisten keskuudessa. Aurinkosähkö on selvä suosikki, jonka käyttöä haluaisi lisätä 89 prosenttia vastaajista. Tuulisähköä haluaisi lisää lähes yhtä suuri joukko: 83 prosenttia.

Vesivoiman lisäystä odottaa 60 prosenttia vastaajista. Vesivoiman suosio kansalaisten mielissä on säilynyt lähes samana jo vuosikymmenet.

Puun ja bioenergian käyttöön perustuvan sähköntuotannon kasvua toivoo 56 prosenttia vastanneista. Kansalaisten halu lisätä puun polttamista voimalaitoksissa on kuitenkin vähentynyt tasaisesti. Parhaimmillaan reilusti yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli valmis panostamaan bioenergian lisäykseen sähköntuotannossa. Viimeisten vuosien aikana metsien käyttö ja metsien hiilinieluvaikutukset ovat olleet kestoaiheita julkisessa keskustelussa. Tämä on saattanut vaikutta kansalaisten asenteisiin.

Ydinvoiman kasvua odottaa 47 prosenttia kansalaisista. Ydinvoiman kannatus onkin noussut reipasta vauhtia viimeisten kolmen vuoden aikana tehdyissä asennekyselyissä. Sama trendi näkyy myös muiden tahojen toteuttamissa kansalaiskyselyissä.

Ristiriitainen maakaasu

Kansalaisten suhtautuminen maakaasun käyttöön on kaksijakoinen. Kolmannes haluaisi lisätä sen käyttöä ja lähes yhtä suuri joukko haluaisi vähentää sen käyttöä. Loppujen mielestä maakaasua käytetään nykyisin sopivasti.

Maakaasun asema kansalaisten mielissä on ollut jo pitkään tämän tyyppinen. Maakaasu oli vielä 1990-luvun lopulla tehdyissä asennemittauksissa kovassa nosteessa. Huippuvuosien suosio on kuitenkin jo hiipunut.

Kivihiili on selvä inhokki. Lähes kaikki — 83 prosenttia vastanneista — haluaisivat vähentää kivihiilen käyttöä. Eduskunta onkin jo päättänyt, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppuu vuonna 2029.

Kansalaisista 60 prosenttia olisi valmis vähentämään turpeen käyttöä energiantuotannossa. Kansalaisten asenteet turpeen käyttöä kohtaan ovat tiukentuneet viimeisten vuosien aikana. Energiayhtiöiden investointisuunnitelmien perusteella turpeen käyttö ajautuu päästökaupan avittamana pikkuhiljaa marginaalipolttoaineeksi.

"Suomalaisten energia-asenteet 2019" -tutkimuksen toteutti IROResearch Oy Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Tutkimusta varten kartoitettiin tuhannen suomalaisen näkemykset internetpaneelissa 17.–30.10.2019. Kansalaisten energia-asenteita on mitattu joka vuosi vuodesta 1986 lähtien.

Tutkimusraportin voi ladata omalle koneelleen täältä.

KAINALOSSA

Vesivoiman suosio pitää

Vesivoima on kestosuosikki kansalaisten keskuudessa. Energia-asenteita mittaavissa tutkimuksissa vesivoiman asema on säilynyt lähes vakiona aina 1980-luvulta asti. Tuoreimmassa Energiateollisuus ry:n kansalaisten energia-asenteita mittaavassa tutkimuksessa 60 prosenttia vastanneista haluaisi lisätä vesivoiman käyttöä ja vain seitsemän prosenttia haluaisi vähentää sen käyttöä.

Vesivoiman suosion huippuvuosi oli vuonna 2011. Tuolloin jopa 77 prosenttia olisi halunnut lisätä vesivoimalaitoksilla tuotetun sähkön määrää. Vesivoiman lisäystä kannattavien määrä on ollut 60 prosentin tuntumassa jo vuosikymmenet.

Kiivaina käyneet keskustelut vaelluskalojen asemasta tai vesivoimalaitosten patojen purkamisesta eivät näytä vaikuttaneen kansalaisten asenteisiin vesivoimaa kohtaan. Toisaalta vesivoiman merkittävää lisärakentamista ei näillä näkyvin ole odotettavissa Suomessa — kansalaisten toiveista huolimatta.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto