Näin totesi Euroopan keskuspankin (ECB) johtokunnan jäsen Benoît Cœuré, joka puhui marraskuun 8. päivä Saksan liittopankin ja kestävän kehityksen ajatushautomon Council on Economic Policiesin (CEP) järjestämässä keskustelutilaisuudessa Berliinissä.

Asiasta ensimmäisenä uutisoineen EURACTIVen mukaan ranskalainen Benoît Cœuré korosti, että ilmastonmuutos ei ole teoria vaan tosiasia, jonka voi odottaa vaikuttavan myös rahapolitiikkaan tavalla tai toisella.

Cœuré varoitti, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat makroekonomisesti katsoen erittäin suuria. Mikäli niitä ei nyt oteta huomioon, ilmastonmuutos voi myöhemmin monimutkaistaa tulvien, myrskyjen ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden asianmukaista tunnistamista, mikä taas vaikuttaa inflaatioon.

– Kuivuudet ja pitkät helleaallot johtavat usein viljapulaan, mikä aiheuttaa nousupaineita elintarvikkeiden hintoihin. Hirmumyrskyt ja tulvat tuhoavat puolestaan valmistuskapasiteettia, jolloin sekä tuotanto- että vähittäishinnat nousevat, Cœuré sanoi.

Lämpiävä ilmasto muuttaa myös joitakin alueita asuinkelvottomiksi tai ainakin vähentää niiden elinvoimaa niin, että muuttoliikkeet voimistuvat ja aiheuttavat kohdemaissa palkkojen ja sen myötä inflaation nousua. Näin on käynyt äskettäin muun muassa Saksassa.

Viime kesänä Eurooppaa koetellut hellejakso kuivatti Hollannissa jokia ja tuhosi osittain peruna- ja viljasatoa. (Kuva: Shutterstock)

Myös hillintätoimet voivat vaatia rahapoliittista ohjausta

Mutta myös sellaisissa toivottavissa tapauksissa, joissa ihmiskunta yksissä tuumin ryhtyy hillitsemään ilmastonmuutosta, rahapoliittisia toimenpiteitä voidaan tarvita ja ne voivat olla yhtä kauaskantoisia kuin epätoivottavissakin tapauksissa.

– Energiapaletin nopea vaihdos voi esimerkiksi muuttaa suhteellisia hintoja niin paljon, että se vaarantaa keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset. Tilanne voi jopa eskaloitua hintojen ja palkkojen spriraalimaiseen syöksyyn eli deflaatioon, mikäli nopea käänne uusiutuvaan energiaan saa seurakseen teknisiä läpimurtoja kuten tekoäly ja itsestään liikkuvat autot, Cœuré korosti.

Cœurén esiintyminen ei ollut ensimmäinen kerta, kun keskuspankkiirit esittävät huolestumisensa ilmastonmuutoksesta. Englannin pankin pääjohtaja Mark Carney varoitti jo ennen Pariisin joulukuussa 2015 pidettyä YK:n ilmastokokousta, että ilmaston lämpenemisen pysäyttävä ikkuna on piakkoin sulkeutumassa.

– Ilmastonmuutokset katastrofaaliset seuraukset – ja rahallinen panostus, jota tarvitaan siirryttäessä vähähiiliseen talouteen – tunnemme nahoissamme paljon pitempään kuin kolmesta kymmeneen vuotta, mikä on finanssialalla yleisesti käytetty aikahorisontti, Carney sanoi.

Carney esitti asiansa myös toisin toteamalla, että kun ilmastonmuutoksesta tulee rahataloudellinen vakauskysymys, voi olla jo liian myöhäistä reagoida.

Carneyn sanomaa toisteli sittemmin vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa Euroopan keskuspankin neuvoa-antavaksi elimeksi perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB). Helmikuussa 2016 julkistamassaan raportissa ESRB varoitti riskeistä, jos siirrytään liian myöhään ja liian äkkinäisesti vähähiiliseen talouteen.

– Nopea luopuminen fossiilienergiasta voi olla ongelma kansantuotteelle (BKT) ja aiheuttaa äkillisen uudelleen hinnoittelun hiili-intensiiviselle omaisuudelle, joka on suurimmaksi osaksi lainarahoitettua. Jos tämä osuu ajallisesti yhteen ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien kanssa, vakuuttajien ja jälleenvakuuttajien vastuut voivat kasvaa massiivisesti ja saattaa siten talouden epätasapainoon, raportissa sanotaan.

Rahapolitiikka mietittävä jopa kokonaan uusiksi

Toistaiseksi kuivuuden ja helleaaltojen taloudelliset vaikutukset ovat Benoît Cœurén mukaan olleet suhteellisen nopeasti ohimeneviä, eivätkä siten ole saaneet Euroopan keskuspankkia ryhtymään toimenpiteisiin. Mutta tilanne saattaa muuttua nopeastikin.

– Sanoisinpa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen peilaava aikaikkuna on lyhentynyt perään kuuluttaen samalla keskustelua siitä, miten se vaikuttaa rahapolitiikan ohjaukseen.

– Keskeisenä huolena on se, että keskuspankkien on aiempaa useammin otettava käyttöön keinoja, joita ei ole hyväksytetty poliittisessa prosessissa, kuten jouduttiin tekemään globaalin finanssikriisin aikana. Ja aivan äärimmäisenä huolena se, että Euroopan keskuspankin on pakko uudelleen arvioida lähestymistapansa rahapolitiikkaan.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Scanstockphoto