Asiasta ilmoitti ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete puhuessaan Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (EESC) keskiviikkona 17.1. Hänen mukaansa korotus tehdään jo tänä vuonna.

Cañete kuitenkin painotti, että julkinen rahoitus ei voi muodostaa pääosaa 100 miljardin dollarin (n. 82 mrd. €) vuotuisesta panoksesta, jonka vauraat maat ovat luvanneet investoida uusiutuvaan energiaan ja muihin ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin kehitysmaissa.

- Vallankumousta ei sytytä koko maailmankaan yhteen laskettu julkinen rahoitus, sen tekevät yksityiset sijoitukset, Cañete sanoi ja jatkoi, että investoinnit tarvitsevat tervetulleen ympäristön. Sellainen on muun muassa Marokossa, josta on nopeasti tullut uusiutuvan energian johtavia maita.

Luvattu on – mutta missä rahat?

Pariisin ilmastosopimuksen 9. artiklan mukaan kehittyneet maat ovat luvanneet auttaa kehitysmaita hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen jo väistämättä tuomiin muutoksiin. Lupaus sisältää siis 100 miljardin vuotuiset ilmastoinvestoinnit vuoteen 2020 asti.

Lupaukselle ei kuitenkaan hurrattu Pariisissa yksimielisesti, vaan siihen suhtauduttiin myös epäilevästi. Se jäikin osittain etäiseksi tulevaisuudennäkymäksi, varsinkin sen jälkeen, kun presidentti Trump ilmoitti viime kesäkuussa Yhdysvaltin vetäytyvän koko Pariisin sopimuksesta.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on arvioinut, että vuonna 2016 ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettiin globaalisti 43 miljardia dollaria. Monet kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin sitä mieltä, että todellinen arvio liikkuu 20 ja 30 miljardin välillä. Tästä vain 3-5 miljardia dollaria korvamerkittiin ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin, toteaa kansalaisjärjestöjen yhteistyöelin Oxfam.

Monet kehitysmaat, varsinkin Afrikassa ovat penänneet rahoja, joita ei ole näkynyt. Rahoitusasia oli tietysti esillä viime marraskuussa Bonnin ilmastokokouksessa (COP23), mutta asia ei juurikaan edennyt Pariisia pidemmälle.

EU katsoo kuitenkin tehneensä oman osuutensa, kun Euroopan investointipankki ja komissio arvioivat unionin panoksen olleen 20,4 miljardia euroa (25 mrd. $) vuonna 2017. On huomioitava, että luvussa ovat myös yksittäisten jäsenmaiden omat ilmastopanostukset kehitysmaissa.

Lainsäädännöllä etenevä EU

EU-vetoinen Electricity Access Fund on yksi monista uusiutuvan energian investointisuunnitelmista kehitysmaihin. Viime syyskuussa käynnistyi EU:n ulkopuolelle suuntautuva komission investointiohjelma, jonka yksi osa on ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden lieventäminen kehitysmaissa.

Cañeten mukaan EU selvittää, miltä ilmastorahoituksen pitäisi näyttää unionin budjetissa. Päästökauppajärjestelmää (ETS) on kehuttu mahdolliseksi ‘omaksi resurssiksi’, jota komissio voisi käyttää. Budjettikomissaari Günther Oettinger on kuitenkin antanut ymmärtää, että päästökauppajärjestelmän muutokset ovat nyt etusijalla, jotta Britannian EU:sta lähdön aiheuttamaa budjettivajetta voidaan vuoden 2019 jälkeen paikata.

- Olemme menossa kohti ilmastokaaosta seuraavien 30 vuoden aikana, maatalousinsinööri ja ekonomisti Pierre Larroutorou varoitti talous- ja sosiaalikomiteassa ja kysyi Cañetelta, mitä Eurooppa aikoo tehdä, jos se saa niskoilleen 300 miljoonaa ilmastopakolaista?

Cañete puolusti EU:n saavutuksia tähdentäen, että unionilla on mitä kunnianhimoisin tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Hän lisäsi vielä, että eurooppalaiset ovat vakavissaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja että toistaiseksi vain EU on säätänyt täysipainoiset ilmastolait.

Lisäksi komission odotetaan esittävän maaliskuussa kestävään rahoitukseen liittyvää lainsäädäntöä, jolla finanssisektori velvoitetaan ilmoittamaan investointiensa ilmastovaikutuksista.

Kuva: Scanstockphoto