17.12.2015, kello 09.31

Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen:

Ilmastopolitiikka ei vaaranna kilpailukykyä

Tuontiöljyn määrä pitäisi puolittaa Suomessa ja kivihiilen käyttö lopettaa. EU:n yhteinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite taas voitaisiin nostaa 50 prosenttiin. Näin toteaa Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

— Päättäjien pitäisi uskaltaa antaa sähkön hintavaihteluiden vaikuttaa täydellä voimallaan kuluttajien sähkönkäyttöön, toteaa kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

— Hallituksen tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 50 prosenttiin vuoteen 203 mennessä on eurooppalaisessa vertailussa kunnianhimoinen tavoite, toteaa eduskunnan energiaremonttiryhmää vetävä Kokoomuksen kansanedustaja .

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Lisäksi Suomen olisi puolitettava tuontiöljyn käyttö ja luopua kivihiilen käytöstä kokonaan. Eurooppalaisessa energiapolitiikassa olisi syytä avata keskustelu EU:n kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteen kiristämisestä heti Pariisin ilmastokokouksen jälkeen.

Tuontiöljyn käytön puolittaminen on Mykkäsen mielestä tärkeämpää kuin kivihiilen käytöstä luopuminen.

— Öljyn käytön vähentäminen on erityisesti kauppataseen ja päästöjen vähentämisen kannalta selvästi merkittävämpi asia, Mykkänen painottaa.

Öljytuotteiden käyttö tieliikenteessä saadaan painettua alas, kunhan tehdään nopeasti kansallinen päätös liikenteen biopolttoaineen jakeluvelvoitteen jatkamisesta vuoteen 2030 asti.

— Samalla vaatimus polttonesteiden bio-osuudesta voitaisiin nostaa asteittain 40 prosenttiin. Sekoituslähteeksi on kuitenkin hyväksyttävä vain toisen sukupolven biopolttoaineita. Tämän seurauksena kotimaisten biolähteiden käyttö kasvaa.

Kivihiili korvautuu biomassalla

Mykkäsen mielestä turpeen verotuksen alentaminen ja fossiilisten lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron kiristäminen kääntävät tehokkaasti kivihiilen käytön laskuun.

— Monissa maakunnissa muutos on jo meneillään. Kivihiili korvataan voimalaitoksissa metsäbiomassan ja turpeen yhteiskäytöllä. Tämä yhdistelmä on ilmaston kannalta vähemmän haitallinen kuin fossiilinen kivihiili.

Valtaosaa Suomea ja suomalaista teollisuutta fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidivero ei kuitenkaan kosketa. Hiilidioksidiveron korotus kohdistuu vain fossiilisia polttoaineita käyttävien yhteistuotantolaitosten lämmön tuotantoon. Pääosa energiasta tuotetaan muilla tavoilla.

Mykkänen ennustaa, että perinteisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) rooli vähenee Suomessa. Yhteistuotanto ei ole muuttuneissa olosuhteissa enää kannattavaa.

Vihreät sertifikaatit harkintaan

Ilman uusiutuvan energian tukia ei uusiutuvan energian käyttöä voi edistää, mikäli päästöoikeuksien hinta on niin alhainen kuin se on nyt. Tukijärjestelmien tulevaisuus voidaan kuitenkin liittää päästöoikeuksien hintakehitykseen.

— Suomessa uusiutuvan energian tukijärjestelmän päivitys saadaan todennäköisesti käyttöön vuoden 2018 alussa. Ennen sitä joudumme pohtimaan, onko meillä rohkeutta mennä mukaan Ruotsin vihreiden sertifikaattien järjestelmään, valitsemmeko huutokauppamenettelyyn perustuvan tukijärjestelmän vai pysymmekö nykyisenkaltaisessa takuuhintajärjestelmässä.

Ruotsissa käytössä oleva sertifikaattijärjestelmä on markkinaehtoinen tapa edistää uusiutuvan energian käyttöä. Mykkäsen mielestä Ruotsin mallia olisi syytä analysoida ennakkoluulottomasti.

— Sertifikaattijärjestelmän etuna on se, että tukea ei makseta valtion varoista.

Sähkön hinta jatkaa laskuaan

Mykkänen arvioi sähkön markkinahinnan jatkavan laskuaan. Hän ei kuitenkaan usko, että lasku on niin dramaattista kuin mitä pessimistisimmät asiantuntijan ovat esittäneet.

— Tuntihintaan perustuva hinnoittelu on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa, koska ydinvoiman, uusiutuvan energian ja vesivoiman osuus suhteessa kaasu- ja hiililauhdesähköön kasvaa.

Siksi sähkön hinnoittelujärjestelmää on pakko muuttaa.

— Vastataanko haasteeseen verovaroin tuettujen varavoimajärjestelmien avulla vai löydämmekö markkinaehtoisemman ratkaisun.

Ratkaisuksi Mykkänen ehdottaa tehovaraushinnoittelua. Sen perustana olisi sähkönkäyttäjien eri tilanteissa tarvitsema sähköteho. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi sähkökiukaan lämmittäminen kulutushuipun aikana maksaisi oikeasti monta kertaa enemmän kuin alhaisen kulutuksen aikana.

Kai Mykkäsen laajempi haastattelu on luettavissa Energiuutisten painetusta versiosta 7/2015.

teksti Markku Laukkanen, kuvat Lehtikuva Oy

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit