Yhdysvaltojen vetäytymisen jälkeen tarvitaan muita tiennäyttäjiä. Tiilikainen onkin tyytyväinen, että Kiina on aikaisempaa kunnianhimoisemmin tarttunut ilmastopoliittisiin toimiin.

— Myös EU:n on vahvistettava johtajuuttaan ilmastoneuvotteluissa ja oltava edelläkävijä Pariisin sopimuksen toimeenpanossa. Siksi on tärkeää, että EU:ssa päästään sopuun vuoden 2030 ilmastopaketin linjauksista, Tiilikainen huomauttaa.

Yhdysvallat leikkaa mitä ilmeisimmin YK-järjestöille suunnattua rahoitustaan 30–60 prosentilla. Ilmastosopimuksen käytännön työhön tämä tekisi noin 1,5–3 miljoonan dollarin loven. Yhdysvaltojen rooli on kuitenkin ollut merkittävämpi kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittajana. Aikaisemmin amerikkalaiset ehtivät jo tehdä kehitysmaiden ilmastotoimia rahoittavalle Vihreällä ilmastorahastolle kolmen miljardin dollarin rahoituslupauksen. Tästä Yhdysvallat on ehtinyt maksaa yhden miljardin. Presidentti Trumpin budjettiesityksen mukaan puuttuvaa kahta miljardia ei kuitenkaan maksettaisi.

Tiilikaisen arvelee, että valtakunnan politiikan muutoksista huolimatta monet USA:n osavaltioista ja kaupungeista jatkaa omatoimisesti ilmastonmuutosta torjuvia toimenpiteitä. Teollisuuden päästöjen aiheuttamat terveysriskit ja ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt otetaan vakavasti.

— Esimerkiksi Kaliforniassa on jo pitkään toteutettu liittovaltiotasoa tiukempaa ympäristölainsäädäntöä, Tiilikainen toteaa.

Presidentin tekemien linjausten seurauksena kaupunkien, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa nousee entisestään.

— Ilmastonmuutoksen torjuminen ei kaipaa enää perusteluja. Se on välttämätöntä terveyden, ympäristön hyvinvoinnin ja taloudenkin näkökulmasta. Esimerkiksi uusiutuvan energian saralla on paljon liiketoimintamahdollisuuksia, jotka painanevat myös Yhdysvaltojen liike-elämän vaakakupissa.