– Suomessa harvaan asutuilla alueilla on 2-4 asiakasta yhtä johtokilometriä kohden. Se tarkoittaa, että tällaisella seudulla 50 prosenttia verkostopituudesta palvelee vain 20 prosenttia asiakkaista, PKS Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Arto Gylén totesi Verkosto 2015 –messujen seminaarissa Tampereella.

Gyleń viittasi Energiateollisuus ry:n tekemään selvitykseen, jonka mukaan siirtymäajan pidentämisellä 15 vuodesta 23–30 vuoteen voidaan pitää kustannukset siinä määrin kohtuullisina, ettei asiakkaita tarvitse rasittaa rankoilla siirtomaksujen korotuksilla. Eikä lain mukaisista toimitusvarmuustavoitteista silti tarvitsisi tinkiä.

Sähkömarkkinalaissa toimitusvarmuuden vähimmäisvaatimukset sähkön jakeluverkkotoiminnalle on määritelty niin, että asemakaava-alueella asuville ei saa aiheutua yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella asuville yli 36 tuntia kestävää keskeytystä.

Vaatimukset on täytettävä portaittain vuoden 2028 loppuun mennessä. Asiaa koskeva sähkömarkkinalain muutos tuli voimaan syksyllä 2013, eli siitä laskien seuraavien 15 vuoden aikana. Tänä aikana on tehtävä kaikki tarvittavat maakaapeloinnit, avojohtojen siirtämiset tienvarsille, verkostoautomaatiotyöt jne.

Tietyin edellytyksin Energiavirastolta voi hakea lisäaikaa enintään vuoden 2036 loppuun saakka. Se tarkoittaa maksimissaan 23 vuotta, mutta 30 vuoden lisäajasta laissa ei sanota mitään.

Siirtymäaika sallisi nykyverkon käyttämisen loppuun

– Mikäli toimitusvarmuustavoitteet täytetään 15 vuoden siirtymäajalla kaikilla alueilla, nykyistä käyttökelpoista verkkoa joudutaan purkamaan ennenaikaisesti, Arto Gylén sanoo.

– Sen sijaan jos siirtymäaika pidennetään harvaan asutuilla alueilla 23–30 vuoteen, nykyinen toimiva sähköverkko voidaan käyttää loppuun.

Tiukka aikataulu merkitsee Gylénin mukaan myös sitä, että säävarmaa verkkoa rakennetaan seuduille, joiden asiakasmäärä pienenee koko ajan merkittävästi. Siitä aiheutuva kustannusvaikutus asiakkaille olisi kohtuuton, esimerkiksi sähkölämmittäjän siirtomaksut nousisivat jopa 50 prosenttia (500 euroa) vuodessa.

Sitä vastoin pidemmän ajan puitteissa siirtomaksujen korotustarve olisi huomattavasti pienempi, eikä laatutavoitteistakaan tarvitsisi tinkiä. Puolet asiakkaista olisi tavoiteverkon piirissä vuoden 2019 loppuun mennessä, 80 prosenttia vuoden 2029 loppuun mennessä ja viimeiset 20 prosenttia hieman pidemmällä aikataululla.

– Näin ehdittäisiin nähdä väestön keskittymisen vaikutukset sähköverkon tarpeisiin. Samalla maaseudun elinvoima ja vetovoima säilyisivät paremmin kuin tiukan aikataulun ohjelmassa, jossa ne väistämättä heikkenisivät, toimitusjohtaja Arto Gylén korostaa.

Kuva: PKS