08.02.2017, kello 11.10

Tuulivoimavuosi 2016

Investointien arvo lähes miljardi

Suomalaiset tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä viime vuonna hieman yli 3000 gigawattituntia. Investointien arvo lähenteli miljardia euroa — samalla tuulisähkön määrä markkinoilla kasvoi jyrkästi. Tuulivoima-alan investointien arvo on jo lähes yhtä suuri kuin suurimpien teollissuustoimialojen investoinnit.

Tuulivoimalaitoskapasiteetti on kasvanut reippaasti Suomessa. Viime vuoden lopulla laitosten yhteenlaskettu teho oli 1533 megawattia. Vuoden 2014 jälkeen teho on kasvanut tuhannelle megawatilla. Samalla tuotetun tuulisähkön määrä on kasvanut. Viime vuonna tuotanto ylitti 3000 gigawattitunnin rajan, kun vuonna 2014 tuulisähköä tuotettiin hieman yli 1000 gigawattituntia. Vuonna 2012 tuulisähköä tuotettiin Suomessa vain 500 gigawattituntia.

Tuulivoimalaitosten lukumäärä oli 552 kappaletta vuoden 2016 lopussa. Viime vuonna uusia laitoksia asennettiin 182 kappaletta — niiden yhteenlaskettu nimellisteho on 570 megawattia. Vanhentuneita laitoksia purettiin 18 kappaletta. Tämä vähensi tuulivoimatehoa 42 megawatilla.

Uudet tuulivoimalaitokset tuottavat enemmän sähköä kuin vanhat, koska uusien laitosten hyötysuhde on vanhoja parempi. Hyville tuulivoimapaikoille rakennettujen laitosten hyötysuhde voi ylittää jo 30 prosenttia, kun vanhemman laitokset toimivat noin 20 prosentin hyötysuhteella.

Ala investoi lähes miljardin

Tuulivoimainvestointien arvo lähenteli viime vuonna miljardia euroa Suomessa. Tämä on lähes puolet koko energia-alan tekemistä investoinneista. Elinkeinoelämän Keskusliiton tuoreen investointikyselyn mukaan energia-alan kokonaisinvestoinnit olivat viime vuonna vähän alle 2,1 miljardia euroa. Teknologiateollisuus investoi viime vuonna 1,3 miljardia ja metsäteollisuus noin miljardin.

Varsinainen tuulivoima-alan investointibuumi käynnistyi Suomessa vuoden 2009 tienoilla, kun tuulivoiman tukijärjestelmiä ryhdyttiin suunnittelemaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan syöttötariffijärjestelmän piti olla valmiina jo vuonna 2010, mutta tavoitteesta huolimatta se saatiin käyttöön vasta seuraavana vuonna.

— Ilman syöttötariffijärjestelmää emme olisi siinä tilanteessa missä olemme nyt, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Juha Sipilän hallitus päätti sulkea kalliiksi osoittautuneen syöttötariffijärjestelmän, jonka tilalle kaavaillaan uutta markkinaehtoisempaa järjestelmää.

Suomen Tuulivoimayhdistys arvelee tuulivoimainvestointien jatkavan kasvuaan myös vuoden 2017 aikana. Yhdistyksen arvion mukaan uutta tuulivoimalaitoskapasiteettia rakennetaan tänä vuonna 600–700 megawattia. Sukeutuvaan syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjen hankkeiden pitää olla hyvin pitkälle rakennettuina tämän vuoden aikana.

Enemmistö kotimaisessa omistuksessa

Suomeen rakennetuista tuulivoimalaitoksista 69 prosenttia on kotimaisessa omistuksessa. Suurin omistaja on Tuuliwatti Oy, jonka omistusosuus on 24 prosenttia kaikesta Suomeen rakennetusta tuulivoimakapasiteetista. Kakkosena on Taaleri Pääomarahastot Oy 13 prosentin viipaleella ja kolmanneksi kirii EPV Tuulivoima Oy (8 %).

Muiden omistusosuus on pienempi. Allianz, Suomen Hyötytuuli Oy ja Tohkojan Tuulipuisto Oy omistavat kukin viisi prosenttia Suomeen rakennetusta tuulivoimakapasiteetista. Muita omistajia ovat Puhuri Oy (4 %) ja Tuulisaimaa Oy (3 %). Kahden prosentin omistajia ovat Wpd Finland Oy, Mäkikankaan tuulipuisto Oy, Pajukosken Tuulipuisto Oy, Saarenkylän Tuulipuisto Oy, Rajakiiri Oy, Tuulipuisto Oy Pyhäjoki ja Posion Energia Oy.

Pienten omistajien tai omistusosuuksien haltijoiden lukumäärä on tuulivoimaliiketoiminnassa merkittävä. Kapasiteetista 14 prosenttia on sellaisten toimijoiden hallussa, joiden omistusosuus on alle prosentin.

Pohjois-Pohjanmaa — Suomen tuulivoimalaakso

Tuulivoimalaitoskapasiteetista 44 prosenttia on rakennettu Pohjois-Pohjanmaalle. Alueen tuulivoimakapasiteetti kasvoi myös viime vuonna ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Kasvun mahdollisuuksia tukee Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelu, jossa tuulivoimarakentamiselle tarkoitetut aluevaraukset on tarkoitus päivittää. Todennäköisesti alueen maakuntakaavaan esitetään myös lisää tuulivoimarakentamiselle varattavia alueita.

Taloudellisesti kannattava tuulivoimarakentaminen on mahdollista myös sisämaassa, kun tuulivoimalaitostekniikka on kehittynyt — tornit ovat aikaisempaa korkeampia ja lavat pidempiä.

Toiseksi suurin tuulivoimamaakunta on Lappi. Kapasiteetista 17 prosenttia on sijoittunut Lappiin. Kolmantena on Satakunta 13 prosentin osuudella. Etelä-Pohjanmaalle on rakennettu 9 prosenttia kapasiteetista, Pohjanmaalle 5 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalle 2 prosenttia. Muita tuulivoimamaakuntia ovat Kainuu, Varsinaissuomi, Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Uusimaa ja Kanta-Häme.

Vestas markkinajohtaja

Tanskalainen tuulivoimaturbiinien valmistaja Vestas on selvä markkinajohtaja Suomessa. Tanskalaiset ovat rakentaneet 49 prosenttia Suomessa käytetystä tuulivoimatekniikasta. Toiseksi suurin on saksalainen Nordex 23 prosentin osuudella ja kolmanneksi ponnistaa Gamesa 8 prosentin osuudella. Muita Suomessa käytetyn tuulivoimatekniikan valmistajia ovat Siemens, Enercon, Alstom, Lagerwey, WinWinD ja Bonus. Lisäksi on joukko muita valmistajia, joiden markkinaosuus on alle prosentin.

Kuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Hyötysuhde vai käyttöaste?

Hei,

jutussa puhutaan kohenevasta hyötysuhteesta mutta tarkoitetaanko käyttöastetta/huipun käyttöaikaa?
Vanhoista laitoksista saadaan nimellisteho irti 20% ajasta ja uusista 30% ajasta?

Pjotr - ke helmik. 15 09:17:12 2017