Sähköntuottajien investointiperustelut ovat yleensä strategisia tai niiden oletetaan tuovan ympäristöön liittyviä tai yhteiskunnallisia hyötyjä. Investointiperusteluihin ilmaantuu kuitenkin eroja, kun uusiutumattomat ja uusiutuvat sähköntuotantomuodot erotetaan toisistaan. Uusiutumattomia energiainvestointeja perustellaan monesti laitoksen suorituskykyyn liittyvillä tekijöillä — tehokkuudella, joustavuudella tai valitun teknologian uutuusarvolla. Investoinnin sopivuus yhtiön strategiaan tai jo tehtyihin investointeihin liitetään taas usein uusiutuvaa energia hyödyntäviin investointiperusteluihin — yhteiskunnallinen säätely tai investointituet ovat myös uusiutuvien yhteydessä käytettyjä perusteluita.

Maailman suurimpien sähköyhtiöiden käyttämiä investointiperusteluita on tutkittu Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimuksessa. Tutkijat selvittivät 34 energiayhtiön lehdistötieotteista niiden käyttämiä perusteluita vuosien 2010–2014 välisenä aikana. Tutkimuksessa keskityttiin vähintään kymmenen miljoonan euron investointien perusteluihin.

Tutkimus osoitti, että viestinnällisiä panostuksia käytetään huomattavasti enemmän uusiutumattomien energiainvestointien perustelemiseen. Uusiutumattomia energiainvestointeja käsittelevät tiedotteet ovat selvästi pidempiä kuin uusiutuvaa energiaa koskevat tiedotteet. Vaikka uusiutumattomia energiainvestointeja perustellaan yleensä teknistaloudellisin argumentein, käytetään niiden perusteluina myös ympäristönäkökulmia — usein jopa uusiutuvaa energiaa runsaammin.

Perustelujen määrä laskussa — viestintää vähennetty

Energiainvestointien perusteleminen julkisuudessa on kuitenkin laskussa. Kaikenlaisten perusteluiden käyttäminen on tutkijoiden mukaan vähenemään päin — myös sääntelyyn tai yhteiskunnallisiin tukiin perustuvien perusteluihin määrä on vähentynyt aikaisemmasta.

Uusiutumattomaan energiaan liittyvien investointiviestien näkökulma on selvästi valtakunnallinen tai globaali — viestit kohdistetaan selkeästi markkinoille. Uusiutuvaa energia koskeva viestintä taas kohdistetaan alueellisesti — esimerkiksi rakennuspaikkakunnan väestölle tai päättäjille.

— Markkinanäkökulma ei juuri näy energiayhtiöiden viestinnässä, vaikka se on energiainvestointien osalta hyvin määräävä tekijä, toteaa tutkimukseen osallistunut professori Anne Jalkala.

— Energiayhtiöiden investointien ja toiminnan kannalta sillä on väliä, haetaanko investointisuunnitelmille markkinoiden vai kadun ihmisten hyväksyntää.

Energiatoimialan aiheuttamista maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä noin 70 prosenttia on suurimpien energiayhtiöiden aiheuttamia. Siksi Jalkalan mukaan olisi tärkeä ymmärtää, miten päästöjä aiheuttavat yritykset perustelevat julkisesti investointejaan ja miten ne pyrkivät vaikuttamaan investointiensa sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.

— Myös tehokkaan energiapolitiikan toteutus edellyttää tietoa siitä, miten suuret energiayhtiöt perustelevat investointejaan uusiutuvaan ja uusiutumattomaan energiaan, Jalkala muistuttaa.

Kuva: Scanstockphoto