GDKW Mellachin kaukolämpöä tuottavan voimalaitoksen lopullinen sulkemispäätös sinetöitiin viime vuonna sen jälkeen, kun ilmastoaktivistien liike Global 2000 oli kampanjoinut sinnikkäästi sulkemisen puolesta. Voimalaitos lopetti toimintansa perjantaina, kun lämmityskausi oli päättynyt, uutisoi EURACTIV.

- Laitoksen sulkeminen on “historiallinen askel”, Itävallan ilmasto-, energia- ja liikenneministeri Leonore Gewessler sanoi ja lisäsi, että vuoteen 2030 mennessä maa aikoo kattaa koko sähkönkysyntänsä 100-prosenttisesti vihreällä sähköllä.

Europe Beyond Coal-kampanjaryhmän johtaja Kathrin Gutmann totesi, että Itävalta on lopettamassa hiilenpolton samalla kun se tukee vahvasti panostamista uusiutuvaan energiaan ja Euroopan Vihreään diiliin.

- Itävallan siirtyessä nyt ”hiilettömäksi” on tullut selväksi, että hiilen jättäminen taakse menneisyyteen on entistä ajankohtaisempaa siitä huolimatta, että juuri nyt voitettavinamme ovat nyt merkittävät terveys- ja taloushaasteet, Gutmann painotti.

Täysin hiilivapaa Itävalta ei vieläkään ole, huomauttivat ilmastoaktivistit. Voestalpinen terästahtaan masuuni on nyt maan ykkönen CO2-päästöissä, sanoo ajatushautomo Emberin analyytikko Dave Jones.

Seuraavina vuorossa Ranska ja Ruotsi

Vuoteen 2025 mennessä seitsemän muun maan odotetaan seuraavan Belgiaa ja Itävaltaa. Vuonna 2022 Ranskan ja Ruotsin on tarkoitus lopettaa hiilen energiakäyttö, vuonna 2023 Slovakian ja Portugalin, vuonna 2024 Britannian ja vuonna 2025 Irlannin ja Italian, kerrotaan Europe Beyond Coal -ryhmästä.

2020-luvun jälkipuoliskolla ovat vuorossa Kreikka (2028) sekä Hollanti ja Suomi (2029). Unkarin ja Tanskan aikataulut venyvät vuoteen 2030. Tshekin, Espanjan ja Pohjois-Makedonian osalta keskustelut hiilipohjaisen sähköntuotannon lopettamisesta ovat käynnissä.

Saksa tulee jälkijunassa ja on ilmoittanut sulkevansa hiilivoimalat viimeistään vuoteen 2038 mennessä. Sitoumus ei kuitenkaan vielä ole lainvoimainen.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Clemens Stockner/ GDWK Mellach