SDP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Rinne puhui Energiateollisuus ry:n työmarkkinaseminaarissa 15.9.2016.

Valtion ja julkisen sektorin läsnäolo innovaatioinvestoinneissa auttaa uusien tuotteiden markkinoille pääsyä. Kotimaiset referenssit ovat erityisen tärkeitä, kun suomalaiset yritykset pyrkivät kansainvälisille markkinoille.

— Valtio ja kunnat voivat osallistua innovaatioriskien kantamiseen ja demohankkeiden toteuttamiseen tilaamalla ennakkoluulottomasti kotimaisilta yrityksiltä kaupallista kynnystä lähellä olevia tuotteita. Tällä tavalla saadaan muodostettua kotimarkkinat, jotka ovat edellytyksenä yritysten kansainvälistymiselle, Rinne toteaa.

— Valtion, yliopistojen ja yksityisen sektorin yhdessä omistamista jalusta-yhtiöistä voisi olla suurta apua, jolloin taloudellinen riski jakaantuu leveämmille hartioille.

Rinteen mielestä Suomessa on liian paljon patenttiasteelle jääneitä hyviä ideoita, jotka täytyisi auttaa kaupallisille markkinoille. Apua tarvitaan myös yritysten myynti- ja markkinointiosaamiseen.

— Erinomaisetkaan tuotteet eivät mene itsestään kaupaksi, vaikka monet insinöörit ajattelevatkin näin. Kansainvälisessä kaupankäynnissä korostuu myös kohdemaan kulttuurin ja kauppatapojen tuntemus.

Ongelmia on erityisesti PK-sektorilla, jossa on runsaasti vientipotentiaalia. PK-yritysten johdossa on usein liian vähän resursseja, jolloin myynnistä ja markkinoista joudutaan liian usein tinkimään.

Yritysten omatoiminen markkinointiosaaminen korostuu erityisesti elinkeinorakenteen muutoksen paineessa.

— Alihankintaketjuja ruokkivia veturi-yrityksiä on entistä vähemmän.

Osaamisen haihtuminen huolettaa

Eläkkeelle siirtyvien suurten ikäpolvien mukana työmarkkinoilta katoaa suuri määrä osaamista. Yritysten osaamisen taso ei kuitenkaan parane sillä, että yritykset palkkaavat tilalle vastaavanlaisia henkilöitä. Rinteen mielestä kehitys pysähtyy ja kääntyy laskuun, mikäli eläkkeelle lähtevien tilalle ei palkata pari pykälää taitavampia osaajia.

— Vähemmällä osaamisella ja halvemmalla työvoimalla ei synny uutta kasvua, Rinne muistuttaa.

Koulutuksesta leikkaaminen voi kuitenkin pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että yritysten kaipaamaa osaamista ei ole tarjolla. Rinne odottaa yliopistojen erikoistuvan ja ammentavan aiheita ympäröivien alueiden yritystoiminnan kasvusta ja tarpeista.

— Yliopistoissa on liikaa yleiskoulutusta. Hieman pienemmällä ammattikorkeakoulujen määrällä pärjätään, mikäli yhteistyö yliopistojen kanssa toimisi tiiviimmin.

Aikuiskoulutukseen taas tarvittaisiin enemmän muuntokoulutusta. Kerran hankittu koulutus ei enää riitä koko työelämän läpi.

— Muuntokoulutuksen osalta suomalainen koulutusjärjestelmä on erityisen jäykkä, Rinne huomauttaa.

Energia-ala kehityksen ytimessä

Ilmastomuutoksen eteneminen ja kaupungistuminen nostavat energiatoimialan merkitystä. Rinne ennustaa, että energian käyttöön liittyvät asiat on tulevaisuudessa huomioitava jo varhaiskasvatuksessa.

— Energiatehokkuusajattelu opitaan nuorena ja se tulee vaikuttamaan kansalaisten ajatteluun nykyistä enemmän. Kun tästä muodostuu kansainvälinen megatrendi, olisi suomalaisten osattava olla kauppamassa energiatehokkuustuotteita ja –palveluita maailmalla, Rinne toteaa.

Rinne kaipaa suomalaisilta vientiyrityksiltä kykyä muodostaa kansainvälisiä verkostoja.

— Yritysten on osattava toimia yhdessä, jotta kansainvälisille ostajille voidaan tarjota kokonaistoimituksia ja laajempia tuotekokonaisuuksia.

Kuva Lehtikuva Oy