Pääministeri Alexander Stubb puhui Energiateollisuus ry:n syysseminaarissa 13.11.2014 Finlandiatalossa.

EU:n energiasisämarkkinoiden kehittäminen, sähkön siirtoyhteyksiin investoiminen ja markkinaehtoisen toiminnan vahvistaminen energiakaupassa ovat pääministeri Alexander Stubbin mielestä eurooppalaisen energiapolitiikan tärkeimmät painopisteet. Siksi hän arvelee energiakomissaarin salkun muodostuvan erittäin painavaksi uudessa EU-komissiossa.

— EU:n vuodeksi 2030 asettamat tavoitteet on hyvä paketti, joka luottaa markkinatalouteen enemmän kuin valtiolliseen ohjaukseen. Tosin Euroopassa on yhä liikaa valtiollisia jättiläisiä, jotka ovat jarruttaneet markkinoiden kehittymistä.

Stubbin mielestä päästökauppaan panostaminen on kustannustehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tai energiatehokkuuden parantamiseen ei tarvita erillisiä ohjauskeinoja — tässäkin mielessä EU:n valitsema linja on Stubbin mieleen.

Enää ei kuitenkaan kannata murehtia ilmastopolitiikan toteuttamisen vaivaa, vaan se olisi osattava kääntää mahdollisuudeksi.

— Hallitsemattoman ilmastomuutoksen aiheuttamien vahinkojen hinta on varmasti suurempi kuin ilmastomuutoksen torjumisen kustannukset.

Stubb muistuttaa, että nyt kyse on pelkkää energiapolitiikkaa suuremmista asioista. Ilmasto, ympäristö, talous, työllisyys ja turvallisuus kietoutuvat erottamattomasti yhteen.

— Eurooppalaista ilmastopolitiikkaa toteutettaessa on pidettävä huoli siitä, että teollisuus ei siirry sellaisiin maihin, jossa kasvihuonekaasupäästöistä ei välitetä. Siksi EU:n on oltava aktiivinen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Kaikkia maita sitova globaali ilmastosopimus on EU:n etu.

Pariisissa ensi vuoden lopulla käytävissä ilmastoneuvotteluissa olisikin saatava aikaiseksi kaikkia maita sitova sopimus — ilmastomuutosta ei voi pysäyttää vapaaehtoisin toimin. Stubb ei kuitenkaan usko, että Pariisissa kyetään päättämään yhtä kunnianhimoisista tavoitteista kuin mihin EU:ssa on pystytty. Optimistiseen tapaansa Stubb aikoo edustaa Suomea Pariisin ilmastokokouksessa pääministerinä.

Kiinan ja USA:n viimeaikainen lähentyminen ilmastopolitiikassa helpottaa kansainvälisen sopimuksen syntyä. Stubb arvioi, että tällä tavalla Kiina ja USA pyrkivät muodostamaan vastavoiman EU:n vahvoille ilmastopyrkimyksille.

— USA ja Kiina eivät enää yksin halua olla ilmastopolitiikan häiriköitä. Toisaalta USA:n mittavat liuskekaasuvarat ovat tehneet ilmastopolitiikkaan suhtautumisen helpommaksi ja Kiinan osalta kyse näyttäisi olevan vasta periaatteellisesta linjanmuutoksesta.

Tulevan hallituksen haasteita

Pääministeri asettaa jo ensi kevään vaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle tukun tehtäviä.

— Ydinvoimalaitosten roolista on tehtävä tilannearvio ja laitosten rakentamista on seurattava tarkkaan. Myös vesivoiman asema säätövoiman tuotannossa on linjattava aikaisempaa tarkemmin: miten, missä ja kuinka paljon vesivoimaa voidaan käyttää. Näistä on käytävä avointa keskustelua.

Stubb on tyytyväinen parlamentaarisen komitean tekemiin energiapoliittisiin linjauksiin. Ne sisältävät paljon ”järkivihreitä ja kustannustehokkaista linjauksia”.

— Suomen tavoitteena on omavarainen ja markkinaehtoisesti toimiva energiajärjestelmä. Omavaraisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki tehtäisiin itse tai että Suomi voisi lillua Euroopasta irrallisena energiasaarekkeena. Suomi on osa pohjoismaisia energiamarkkinoita ja osa eurooppalaisia markkinoita.

Kuva: Olli Häkämies