Energia- ja ilmastostrategia on Suomen hallituksen energiapoliittinen tahdonilmaisu — tätä me haluamme, tähän suuntaan me haluamme kulkea. Monet strategian sisältämistä asioista on jo kirjattu Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan, mutta strategia betonoi ja tarkentaa tavoitteita. Osa strategiaan kirjatuista tavoitteista on Suomen hallituksen kehittämiä, osa asioista on EU:n asettamia Suomea velvoittavia tavoitteita.

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen energiaomavaraisuus 55 prosenttiin. Samalla uusiutuvan energian osuus nostetaan 50 prosenttiin ja kivihiilen käytöstä luovutaan energian tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuus liikenteessä tempaistaan 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tuontiöljyn käyttö puolitetaan.

Hallituksen asettamien tavoitteiden lisäksi EU-komissio edellyttää Suomen vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Taakanjakosektori on yhtä kuin liikenne, kiinteistöjen lämmitys ja maatalous.

Monet energia- ja ilmastostrategiaan leivotut toimet edellyttävät taloudellisia myös päätöksiä. Siksi strategian lopullinen sisältö muotoutuu vasta ensi vuoden huhtikuussa, kun hallitus käsittelee puoliväliriihessä valtiontalouden tilaa.

Strategian valmistelun aikana moni idea on ehtinyt muuttaa muotoaan. Esimerkiksi sähköinen liikenne nousi biopolttonesteiden rinnalle liikenteen käyttövoimaksi ja kivihiilen käytön täydellisesti lopettava kieltolaki pyöristyi lievempään muotoon.

Liikenteen päästövähennykset ratkaisevat paljon

Energia- ja ilmastostrategian tärkeimmät toimenpiteet kohdistuvat liikenteeseen. Mikäli uusiutuvan energian osuus liikenteessä saadaan nostettua 40 prosenttiin ja tuontiöljyn käyttö saadaan puolitettua, saavutetaan myös EU-komission Suomelle asettamat taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet — siis vähintään kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Mitä ilmeisimmin liikenteen päästövähennystoimet kohdistuvat teillä liikkuviin laitteisiin. Uusiutuvan energian käytön kasvattamisen lisäksi liikennejärjestelmien energiatehokkuutta parannetaan. Autokannan uudistumista vauhditetaan vähäpäästöisten autojen hankintaan kannustavalla verotuksella. Lisäksi on pohdittu riskitukien käyttöä, joka kohdistettaisiin vähäpäästöisten autojen hankintaan.

Samalla edistetään sähköautoilua. Vuonna 2030 Suomen teillä hurisee vähintään 250 000 sähköautoa, mikäli hallituksen tavoite toteutuu. Samalla edistetään latausverkkojen rakentamista.

Sähköautoilua suurempi panostus tehdään kuitenkin liikenteen biopolttonesteiden käytön edistämiseen. Vuoteen 2030 mennessä liikennepolttonesteisiin olisi sekoitettava 30 prosenttia biopohjaista polttoainetta. Tämän on arvioitu johtavan siihen, että suurin osa liikenteeseen liittyvistä investointitukieuroista kohdistetaan biojalostamoiden rakentamiseen.

Kieltolakia ei tule

Strategian mukaan kivihiilen käyttö energian tuotannossa loppuu vuoteen 2030 mennessä. Sama kirjaus sisältyy Juha Sipilän hallitusohjelmaan, mutta syksyn aikana se ehti muuttua kivihiilen täydellisesti kieltäväksi lakiehdotukseksi. Kieltolakia ei näillä näkymin tule, mutta uusia kivihiiltä käyttäviä voimalaitoksia ei enää saa rakentaa — kivihiilipohjaisia korvausinvestointejakaan ei hyväksytä. Sen sijaan kivihiiltä voidaan käyttää myös tulevaisuudessa varapolttoaineena esimerkiksi poikkeustilanteiden aikana.

Uusi laki määrittelee tarkemmin kivihiilen aseman ja siirtymäajat kivihiilen käytön lopettamiselle. Uusi laki on tarkoitus laatia vielä tämän hallituskauden aikana.

Energiaverotukseen ei kosketa

Energiaverorakenteeseen hallitus ei ole tekemässä muutoksia. Lämmöntuotannon polttoaineiden verotus säilyy ennallaan — mahdolliset veronkorotukset on tarkoitus painottaa polttoaineiden hiilidioksidisisältöön perustuvaan vero-osuuteen.

Energiatoimiala odotti suurempaa energiaveroremonttia, jolloin verotuksen painopiste olisi voitu siirtää hiilidioksidipäästöjen verottamiseen.

Uusi tarjouskilpailujärjestelmä

Sähkön tuotantotukien osalta hallitus päätyi ylimenokauden ratkaisuun. Kalliiksi osoittautunut syöttötariffijärjestelmä korvautuu teknologianeutraalilla tarjouskilpailujärjestelmällä. Vuosien 2018–2020 välisenä aikana on tavoitteena saada kilpailuttamalla uutta päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia enintään kaksi terawattituntia lisää. Uutta järjestelmää koskevan lainsäädännön valmistelu etenee kevään aikana.

Tukijärjestelmään on mahdollista saada markkinaehtoisia elementtejä, mikäli se toteutetaan teknologianeutraalisti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla uusiutuvaan energian perustuvilla sähköntuotantomuodoilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen.

Metsäenergian käyttöön potkua

Energia- ja ilmastostrategian linjauksien mukaan metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä säilyisi ennallaan vuoden 2021 loppuun asti. Tukijärjestelmän tarpeellisuutta ja sen kehittämistä arvioidaan kuitenkin vuoden 2018 aikana. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tukijärjestelmää laajennetaan hakkeen lisäksi muihin metsäjalosteisiin — purun, kuoren, pellettien ja biohiilen käyttöön. Todennäköisesti tuki perustuisi tulevaisuudessa kilpailuttamiseen.

Verotuksen avulla turve pidetään kalliimpana polttoaineena metsähakkeeseen ja metsäteollisuuden sivutuotteisiin verrattuna, mutta edullisempana fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

Kaukolämmityksen asema kohentuu

Julkisilla tukitoimilla ei heikennetä kaukolämmityksen asemaa. Linjaus sisältyy energia- ja ilmastostrategiaan. Myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimintaedellytykset halutaan säilyttää. Toistaiseksi kukaan ei vielä, mitä tämä tarkoittaa — ajatus on kuitenkin kaunis.

Strategia tunnistaa hyvin kaukolämmön uudet tuotantoteknologiat ja kaukolämmön merkityksen lämmityssektorin päästöjen vähentämisessä. Kaukolämmitysjärjestelmien suhde sähkö- ja kaasumarkkinoihin on myös oivallettu melko hyvin.

Strategian mukaan uusiutuvaan energiaan perustuvia uuden teknologian kaukolämpöinvestointeja voidaan tukea — sama pätee päästökauppasektorin ulkopuolisiin uusiutuvan energian tuotantoinvestointeihin.

Kaukolämmöntuotannon päästöjen vähentämistä sen sijaan ohjataan jatkossakin päästökauppajärjestelmän kanssa päällekkäisellä vero-ohjauksella. Tämä närästää energia-alan ammattilaisia — kaukolämmityksen ja yhteistuotannon toimintaedellytykset paranisivat huomattavasti, mikäli vero-ohjauksesta luovuttaisiin.

Uutta strategiassa on jätteenpolttolaitosten päästöjen siirtäminen päästökaupan piiriin. Linjaus helpottaa päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden toteuttamista.

Sähkömarkkinoilla ei suuria muutoksia

Energia- ja ilmastostrategia ei sisällä sähkömarkkinoita koskevia suuria uutuuksia. Strategia tyytyy luettelemaan jo aloitettuja toimia. Näitä ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriön juuri aloittaneen älyverkkotyöryhmän tehtävien luetteleminen.

Strategian mukaan Suomi on sitoutunut kehittämään tehokkaita ja alueellisia eurooppalaisia sähkömarkkinoilta. Pohjoisessa Suomen ja Ruotsin välille suunniteltu 800 megawatin siirtoyhteys olisi tarkoitus saada EU:n tukemien hankkeiden listalle.

Sähkötehon riittävyyden arvioimista varten on tarkoitus määritellä toimitusvarmuustavoite.

Kuva: Scanstockphoto