Kaukolämmön tuotantoon ja sen sivutuotteena syntyvän sähkön jauhamiseen käytettiin viime vuonna 55 terawattitunnin edestä polttoaineita. Uusiutuvan energian osuus polttoainekakusta oli 32 prosenttia, mikä on hivenen vähemmän kuin vuotta aikaisemiin. Turpeen osuus väheni runsaasta 15 prosentista 13 prosenttiin. Myös maakaasun käyttö väheni — sen osuus putosi reilusta 20 prosentista vajaaseen 18 prosenttiin. Kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa sen sijaan kasvoi. Kivihiilen osuus oli 26 prosenttia, kun vuonna 2015 se oli 21 prosenttia.

— Kivihiiltä oli viime vuonna tarjolla edulliseen hintaan. Samalla kivihiilen vaihtoehtoisesta polttoaineesta maakaasusta on veroratkaisuilla tehty entistä kalliimpaa, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

Erilaisten jätteiden käyttö kaukolämmön tuotannon polttoaineena kasvoi viime vuonna 14 prosentilla. Maassa toimii jo useita jätteitä käyttäviä polttolaitoksia, mikä alkaa näkyä tilastoissa. Saloon on suunnitteilla toistaiseksi viimeinen suuri jätteistä energiaa tuottava laitos, Varkaudessa uutta laitosta on jo testattu. Myös lämpöpumpuilla kerättävän lämmön määrä nousi kaukolämmön tuotannossa peräti 20 prosentilla.

Kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa vähenee vääjäämättä, vaikka viime vuonna sen käyttö hetkellisesti nousi. Trendi on ollut jo vuosia laskeva. Lähivuosien aikana energiayhtiöiden uudet investoinnit korvaavat kivihiilen myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.

Kaukolämpö pitää pintansa

Kaukolämmön myynnin arvo oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa. Kaukolämpö maksoi keskimäärin 7,5 senttiä kilowattitunnilta. Kaukolämpöä myytiin yhteensä 33,6 terawattituntia.

Kaukolämpö on pitänyt pintansa lämmitystapamarkkinoiden myllerryksessä. Kaukolämmön suosio uudisrakennusten lämmitystapana on jatkuvasti noussut markkinoille ilmaantuneista haastajista huolimatta. Uusia kiinteistöjä liitettiin viime vuonna kaukolämpöverkkoon 1850 kappaletta — 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kaukolämmityksen osuus asuin- ja palvelurakennuksissa on tällä hetkellä 46,1 prosenttia. Kakkosena on sähkölämmitys 18,2 prosentin osuudella ja kolmantena lämpöpumput 13,4 prosentin osuudella.

Muista lämmitysmuodoista kaukolämpöön siirtyi viime vuonna 650 kiinteistöä — vuotta aikaisemmin 630. Kaukolämmityksestä luopui 130 kiinteistöä, kun vuonna 2015 siirtymä oli 115 kappaletta.

Kaukojäähdytys kasvussa

Kaukojäähdytyksen kysyntä kasvoi 10 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna. Viime vuonna jäähdytysenergiaa myytiin 204 gigawattituntia. Uusia kaukojäähdytyskaupunkeja ovat Jyväskylä ja Kuopio.

Suomessa kaukojäähdytyksen kasvu on ollut vuosittain noin kuuden prosentin luokkaa, vaikka Suomi on Euroopan kylmin maa. Kaukojäähdytysenergian osuus myytyyn kaukolämmitysenergiaan verrattuna on kuitenkin vielä yksi sadasosa — sen osuus yritysten liiketoiminnassa on kuitenkin hieman suurempi, koska kaukojäähdytys on kaukolämmitystä kalliimpaa.

Kaukolämpövuosi 2016 -tilastotietoja voi ladata täältä.

Kuva Scanstockphoto