Suomessa maakaasun tarjonta monipuolistuu, kun Balticconnector-putkiyhteys Suomen ja Baltian välillä avataan vuonna 2020. Samalla biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tarjonnan oletetaan kasvavan. Tähän asti Suomi on saanut maakaasua vain yhdestä osoitteesta — Venäjältä. Kaasuvaihtoehtojen monipuolistumisen odotetaan tuovan kaasumarkkinoille uusia toimijoita. Uuden lainsäädännön avulla valmistaudutaan tähän.

Uusi laki pakottaa eriyttämään maakaasun siirtoverkot maakaasun tuotannosta ja myynnistä vuoteen 2020 mennessä. Järjestely on samankaltainen kuin sähkömarkkinoiden avaamisen yhteydessä toteutettiin 1990-luvulla. Siirtoverkkojen eriyttämisellä varmistetaan markkinaosapuolten tasavertainen kohtelu siirtopalveluiden käyttäjänä. Tavoitteena on neutraalit markkinapaikat ja siirtojärjestelmän kehittäminen markkinoiden kokonaisedun näkökulmasta.

Kaasun hankinta monipuolistuu?

Kilpailun lisääntymisen arvioidaan monipuolistavan kaasua käyttävien mahdollisuuksia kaasunhankinnassa. Samalla kaasualan yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusien toimijoiden pääsy markkinoille helpottuu ja kilpailu ohjaa toimimaan aikaisempaa tehokkaammin. Tämä tuottaa kustannussäästöjä. Maakaasumarkkinalain tavoitteena on myös maakaasun hintakilpailukyvyn parantaminen, kun sääntelyä kevennetään ja maakaasun hinnoittelun erityissääntelystä luovutaan.

Energiatoimiala kannattaa kilpailun avaamista ja sääntelyn purkamista. Samalla se suhtautuu kuitenkin epäilevästi maakaasun aseman parantumiseen energian tuotannossa. Kaukolämmön tuotannon osalta maakaasu on jo ehditty verottaa lähes kuoliaaksi Suomessa — halut investoida maakaasua käyttäviin laitoksiin ovat jo kaikonneet ja samalla markkinoilta katoaa maakaasun käyttöön soveltuvaa voimalaitostekniikkaa. Tosin maakaasumarkkinoiden avaaminen saattaa painaa alaspäin kaasun hintaa, joka on viime vuosina noussut vanhojen edullisten sopimusten päättymisen jälkeen. Toistaiseksi kukaan ei kuitenkaan tiedä, riittääkö tämä kääntämään maakaasun käytön taas kasvuun energiantuotannossa.

Maakaasun tarjonnan monipuolistuminen liittyy erityisesti Suomen ja Baltian välisen Balticconnector-maakaasuputken valmistumiseen. Päätös putkien rakentamisesta on jo tehty, mutta rakentamista ei ole vielä aloitettu. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2019 lopussa — aivan maakaasumarkkinoiden avautumisen kynnyksellä.

Balticconnector-putki tuo uuden hankintamahdollisuuden nykyisen Venäjältä johdetun putken rinnalle. Uusi yhteys on kuitenkin vasta puoli totuutta, koska Baltiasta tulevaisuudessa virtaava kaasu on hankittu samasta lähteestä kuin jo nyt Suomessa käytettävä kaasu, eli Venäjältä. Todellista kisailua maakaasun hankinnassa nähdään vasta sitten, kun putkiyhteys Baltiasta Puolaan keskieurooppalaisille markkinoille valmistuu. Tähän voi vielä kulua aikaa.

Siirtomaksujen korotuksille katto

Maakaasumarkkinalakiesityksen tavoitteena on estää kaasun siirtohintojen kohtuuttomat korotukset — samassa yhteydessä toteutettavalla sähkömarkkinalain muutoksella eliminoidaan samaan tapaan sähkön siirtohintojen kohtuuttomat korotukset tulevaisuudessa. Maakaasumarkkinalaissa tämä tarkoittaa sitä, että siirtomaksuille asetetaan vuotuinen 15 prosentin korotuskatto, joka ei oikeuta toistuviin 15 prosentin korotuksiin. Hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto, joka voi puuttua toimijoiden tekemiin rikkomuksiin.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, otetaan uusi maakaasumarkkinalaki käyttöön 1.1.2018. Siirtoverkkojen eriyttämistä ja maakaasumarkkinoiden kilpailun avaamista koskeva säännökset taas tulevat voimaan 1.1.2020.

Hallituksen maakaasumarkkinalakipaketti muodostuu useammasta eri laista. Siihen kuuluvat maakaasumarkkinalaki, laki maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä, laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki sähkömarkkinalain muuttamisesta sekä laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Samalla nykyisin voimassa oleva maakaasumarkkinalaki kumotaan.

Kuva Scanstockphoto