Tuore raportti energiamarkkinaa analysoivalta EnAppSys-yhtiöltä osoittaa, että eurooppalaiset kaasukäyttöiset voimalaitokset tuottivat 117 terawattituntia (TWh) sähköä kuluvan vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen sijaan kivihiili-, ruskohiili- ja monitoimiset fossiilikattilalaitokset tuottivat samana aikana ”vain” 110,9 TWh sähköä.

Lasketut tuotantoluvut perustuvat kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n keräämiin polttoainetiedostoihin, joiden luotettavuutta pidetään hyvänä.

EnAppSysin mukaan kyseessä on ”dramaattinen muutos”, kun verrataan neljän vuoden takaiseen tilanteeseen eli vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Silloin kivihiili- ja ruskohiililaitokset tuottivat sähköä yli kaksi kertaa enemmän kuin kaasuvoimalat (159,6 TWh kontra 61,3 TWh). Siitä lähtien kaasuvoimaloiden tuotantotaso on noussut 91 prosenttia, kun taas hiilivoimatuotanto on pudonnut lähes kolmanneksella.

Tuulivoimassa ennätys – ydinvoima yhä ykkönen

Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön määrä putosi Euroopassa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 8 prosenttia, mikä johtui vesivoimatuotannon huomattavasta laskusta. Sen sijaan tuulivoimatuotanto kohosi ennätyskorkeaksi – 105,4 TWh:iin. Se oli jo toinen neljännesvuosi peräjälkeen, kun tuulivoimalla tuotettiin Euroopassa enemmän sähköä kuin vesivoimalla.

Yksinkertaisella kolmijaolla Euroopan sähköntuotanto voidaan ositella niin, että uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin lähes kaksi viidennestä eli 38 prosenttia, fossiilisilla polttoaineilla miltei tasan kolmannes eli 33 prosenttia ja ydinvoimalla 29 prosenttia.

Ydinvoimasähkön tuotannossa kirjattiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4 prosentin pudotus, mikä johtui tuotantokatkoksista ja vanhimpien yksiköiden sulkemisista. Tuotantomäärä 204,4 TWh on alin sitten EnAppSysin aloittaman raportoinnin vuonna 2015.

Silti ydinvoima oli kuluvan vuoden 1. neljänneksellä yhä Euroopan suurin sähköntuotantolähde, joka kattoi kokonaistuotannosta 29 prosenttia. Maakaasulla tuotettu sähkö kattoi tuotannosta 17 prosenttia, kivi- ja ruskohiilellä tehtiin sähköstä 16 prosenttia, kun taas vesivoima ja tuulivoima kattoivat tuotannosta kumpikin 15 prosenttia. Aurinkosähköä oli 4 ja biomassalla tehtyä sähköä 3 prosenttia. Loppuprosentti tuli öljystä, turpeesta ja jätteestä.

Millä korvataan poistuvaa ydinvoimaa?

EnAppSys BV:n johtaja Jean-Paul Harreman sanoo, että yhtiön analyysi osoittaa Euroopan sähkömarkkinassa näkyvän selvä muutostrendi. Muutos hiilestä kaasuun on vahvistunut ja sitä on vauhdittanut lähinnä kolme tekijää: Britannian normaalia korkeammat hiiliverot, EU:n päästökauppajärjestelmän aiempaa parempi toimivuus ja hiilivoimalaitosten lisääntyneet sulkemiset useissa EU-maissa.

- Trendin voi olettaa jatkuvan, kun Saksa yrittää päästä hiilestä eroon nopeammalla aikataululla kuin alun perin ounasteltiin. Myös sellaisten maiden kuin Viron, joka tuottaa suuren osan sähköstään yhä paljon saastuttavalla palavalla kivellä, on muutettava tuotantopalettiaan varsin nopealla aikataululla.

Harreman muistuttaa myös ydinvoiman osalta, että Euroopan ydinvoiman mahtimaan Ranskan reaktoreista monet alkavat olla jo varsin vanhoja ja että sama koskee myös muita eurooppalaisia ydinvoimamaita. Edessä on siis vanhojen ydinvoimalaitosten korvaaminen muilla energialähteillä, ennen kaikkea uusiutuvilla.

- Osa ydinvoiman tulevan poistuman aiheuttamasta vajeesta voitaneen korvata vesivoimalla, joka historiallisesti katsoen on kattanut suurimman osan Euroopan uusiutuvasta sähköntuotannosta. Viime aikoina vesivoimaa on kuitenkin valitettavasti saatu aiempaa vähemmän – tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7 prosenttia edellistä neljännestä vähemmän ja peräti 25 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Harremanin mukaan katseet onkin käännettävä nyt jo suurimmaksi uusiutuvaksi energialähteeksi nousseeseen tuulivoimaan. Paitsi että Euroopan maa- ja merituulivoimalat tuottivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 8 prosenttia enemmän kuin samaan aikaa vuosi sitten, vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna tuotanto oli peräti 57 prosenttia suurempi.

Lähde: EnAppSys ja Power Engineering International

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock