Pyhäsalmen kuparia ja sinkkiä tuottava kaivos on Euroopan syvin. Käytäviä risteilee puolentoista kilometrin syvyydessä. Kuva Lehtikuva Oy.

Pyhäsalmen vanhan kaivoksen käytävissä vesi syöksyy puolentoista kilometrin syvyyteen tuottaen sähköä 75 megawatin teholla. Näin ei ihan vielä tapahdu, mutta tämä olisi täysin mahdollista, mikäli runsaan sadan miljoonan euron investointia varten löytyy sopiva sijoittaja. Laitos tuottaisi arvokasta säätösähköä ympäristöystävällisellä tavalla. Sokerina pohjalla on mahdollisuus moninkertaistaa laitoksen teho myöhemmin.

Pöyry Energia laskee sähköntuotannon kannattavan Pyhäsalmen kaivoksessa, vaikka veden pumppaaminen takaisin maanpäällisiin varastoaltaisiin syö enemmän sähköä kuin kaivoskuiluun asennettu turbiini sitä tuottaa. Kuulostaa peräti omituiselta.

— Toiminta on kannattavaa, kun sähköä tuotetaan kysyntähuippujen aikana ja kun pumppaamisessa tarvittava sähkö ostetaan alhaisen hinnan aikana, toteaa Pyhäsalmi Mine Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen.

Luukkonen luottaa sähkömarkkinoiden toimintaan: hintojen ja kysynnän vaihteluun. Luukkonen odottaa hintavaihtelun peräti jyrkentyvän tulevaisuudessa. Tämä parantaa myös Pyhäsalmen Callio-projektin kannattavuutta.

— Samanlaisia päästöttömiä, pitkäikäisiä ja toimintavarmoja sähkön varastointijärjestelmiä ei ole olemassa.

Säätösähkömarkkinat on vain yksi kohde, johon Pyhäsalmessa kehitettyä sähköä on tarkoitus myydä. Kolmanneksen liikevaihdosta ennustetaan syntyvän taajuusreservimarkkinoilta. Luukkonen ennustaa taajuusreservimarkkinoiden kehittyvän selvästi nykyisestä ja antavan mahdollisuuksia niille, jotka kykenevät tarjoamaan joustoja.

Sähkövaraston lisäksi Pyhäsalmeen sopisi datakeskus. Pyhäsalmen kaupungin ohjelmajohtaja Sakari Nokela arvelee kaivoksen painoarvon nousevan, jos kaivoksiin voidaan sijoittaa kahdenlaista toimintaa.

Säätösähköä nappia painamalla

Pöyry Energian viime vuonna tekemän selvityksen mukaan vesivoimatekniikkaan perustuva voimalaitos voidaan sijoittaa syvälle maan alle. Valmistuessaan se tuottaisi nappia painamalla sähköä seitsemän tunnin ajan. Puolitoista kilometriä syvässä kaivoskuilussa vettä juoksee silloin 162 000 kuutiota turpiinin läpi.

Pöyryn selvityksen mukaan 75 megawatin tehoinen laitos olisi hyvä alku. Sen avulla voidaan kerätä kokemuksia kaivoskuiluun sijoitetun vesivoimalaitoksen toiminnasta. Kaivoskuiluun voidaan kuitenkin sijoittaa jopa kolminkertainen määrä sähköntuotantokapasiteettia.

— Kun alkuinvestoinnit on tehty, niin lisämegawattien kustannukset ovat tämän jälkeen huomattavasti alhaisemmat, Nokela muistuttaa.

Muihin säätösähköratkaisuihin verrattua Pyhäsalmen laitoksen käyttökustannukset ovat merkittävästi pienemmät. Nokelan mielestä Pyhäsalmi olisi jopa ylivoimainen.

Projektijohtaja Sakari Nokela ja toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen ovat innostuneita Pyhäsalmen kaivoksen mahdollisesta uudesta elämästä.

Sijoittajat kiinnostuneita

Pyhäsalmen laitoksen rakentamisen rahoittamisesta on keskustelu noin kolmenkymmenen sijoittajan ja energiayrityksen kanssa.

— Näistä moni on valmis lähtemään mukaan, mutta pääosakasta ei ole vielä löytynyt, Nokela kertoo.

Nokela kokee asioiden kehittyvän monella tavalla parempaan suuntaan.

— Sähkövaraston verotuksessa ei ole enää kaksinkertaisen verotuksen uhkaa. Valtiovallan taholta voi olla tiedossa investointiapuja, kunhan suunnitelma konkretisoituu. Koska hanke on idealtaan uusi, kiinnostaa se myös kansainvälisiä toimijoita. Energiavarastojen tarve kasvaa muuallakin kuin Suomessa.

Pyhäjärvellä viritellään muitakin energia-alan hankkeita.

— Geologian tutkimuskeskus tutkii alueella geotermisen lämmön höytykäytön mahdollisuuksia. Jos tämä onnistuu, voitaisiin lämpöä hyödyntää Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:n kaukolämpöverkossa, kasvihuoneissa sekä puu- ja biopolttoaineterminaalissa polttoaineen kuivauksessa, Nokela visioi.

— Kalakasvattamo tai kylpylä voisivat myös hyödyntää geotermistä lämpöä. Myös ruohomassan jalostaminen liikennepolttoaineeksi on pohdinnassa.

Aikaikkuna sulkeutuu

— Säätösähkön tuotannon kaltaisille hankkeille on nyt tilaus, Nokela toteaa.

— Niitä toteutetaan joka tapauksessa tulevaisuudessa Pyhäsalmen hankkeen toteutumisesta huolimatta.

Pyhäsalmella aikaikkuna sulkeutuu kuitenkin ensi vuoden lopulla. Jos kaivos suljetaan silloin lopullisesti, ei sitä enää avata uudestaan minkäänlaiselle maanalaiselle toiminnalle.

Projektiin osallistuvan Nivala Haapajärvi Seutu NIHAK ry:n toimitusjohtaja Toni Krankkala on kuitenkin toiveikas. Hän tähdentää uuden liiketoiminnan tuovan alueelle uusia työpaikkoja.

Kainalossa

Euroopan syvin kaivos herää henkiin

Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin. Maan alla risteilee 150 kilometriä tunneleita, joista kaksi kolmasosaa voidaan hyödyntää monella uudella tavalla. Kaivokseen suunniteltuun businesparkiin kaavaillaan monenlaista yritystoimintaa.

Syvimmän kuilun pohjalle pääsee hissillä parissa minuutissa — ajotietä pitkin matka kestää puolisen tuntia. Useimmista muista kaivoksista poiketen Pyhäsalmella suuria koneita ja laitteita voidaan viedä purkamatta puolentoista kilometrin syvyyteen.

Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä sijaitseva kaivos avattiin vuonna 1962. Kaivoksesta louhittiin kuparia ja sinkkiä, jotka ovat kuitenkin nyt ehtymässä. Kaivostoiminta loppuu vuoden 2019 lopussa.

Runsaan 5000 asukkaan Pyhäjärven kaupungille kaivostoiminnan päättyminen ja satojen työpaikkojen menetys ovat raskas isku. Kaivos on tuonut kaupungin verotuloista yli kolmanneksen. Kaivoksen lähes kymmenen vuotta kestävän sulkeminen maksaa on 30 miljoonaa euroa.

Aikanaan Outokumpu Oyj:n avaaman kaivoksen on omistanut vuodesta 2013 lähtien kanadalainen First Quantum Minerals Limited. Yhtiön eri puolilla maailmaa tapahtuvasta tuotannosta Pyhäsalmen kaivoksen osuus on ollut pari prosenttia.

Pyriitin eli rautasulfidin toimitukset kaivoksesta Yera Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaille jatkuvat vielä vuoteen 2025 asti. Vuosittain noin 350 000 tonnin pyriittitoimitukset työllistävät parikymmentä henkilöä.

Fakta

Säätösähkön kysyntä kaksinkertaistuu

Suomalainen sähköjärjestelmä tarvitsee vuonna 2030 kaksi kertaa enemmän säätösähköä kuin mitä sitä tällä hetkellä on tarjolla. Näin toteaa VTT selvityksessään. Säätösähkön tarvetta kasvattaa erityisesti tuulivoimalaitosten määrän lisääntyminen. Tavoitteena on, että tuulisähkökapasiteetti kasvaisi nykyisestä 400 megawatilla vuoteen 2020 mennessä. Samalla säätösähkön tarve kasvaa naapurimaissa.

Säätämiseen kykenevien laitosten määrä vähenee, kun kansakunta luopuu fossiilisia polttoaineita käyttävistä laitoksista. Säätösähköllä tasataan erityisesti säiden mukaan vaikeasti ennustettavien tuuli- ja aurinkovoimalaitosten aiheuttamaa sähköntuotannon vaihtelua. VTT:n mukaan parasta säätövoimaa on sellainen kapasiteetti, jonka ylläpitoon ei tarvitse käyttää rahaa valtion kassasta.

teksti ja kuvat Markku Niskanen / kaivoskuva Lehtikuva