Lämpöpumppujen yleistyminen vähentää rakennusten energian kulutusta sekä parantaa työllisyyttä ja Suomen kauppatasetta, todetaan Gaia Consulting Oy:n tekemässä tutkimuksessa. Tutkimus on toteutettu Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPLU ry:n toimeksiannosta.

Tutkimus ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä lämpöpumppuihin on investoitu yhteensä 12 miljardia euroa. Investointien seurauksena pumput tuottaisivat 22 terawattituntia lämpöä vuosittain. Syntyneeksi säästöksi arvioidaan 15 terawattituntia vuodessa. Samalla alalle olisi syntynyt 3000 uutta työpaikkaa.

Tutkimuksen olettamuksen mukaan lämmitystapamuutokset kohdistuisivat olemassa oleviin pientaloihin, rivitaloihin, asuinkerrostaloihin sekä liike-, toimisto- ja varastorakennuksiin. Nämä rakennustyypit kattavat Suomen kokonaisrakennuskannasta noin 80 prosenttia. Lisäksi lämpöpumppujen teknistaloudellista potentiaalia tarkasteltiin tutkimuksessa myös uudisrakennusten osalta. Tarkastelussa olivat mukana maa-, ilma-ilma-, ilma-vesi- sekä poistoilmalämpöpumput.

— Tutkimus ei kata teollisuusrakennuksia tai palvelurakennuksia. Mikäli tulokset skaalataan koko olemassa olevaan rakennuskantaan, voidaan lämpöpumppuihin investoimalla vähentää olemassa olevien rakennuksien lämmityskuluja nykytilanteeseen verrattuna noin 840 miljoonaa euroa vuodessa, toteaa Gaia Constulting Oy:n vanhempi asiantuntija Aki Pesola.

— Lämpöpumppujen käyttöiän ajalta tämä tarkoittaisi noin 15 miljardin euron kokonaissäästöä. Laskelmissa on otettu huomioon lämpöpumppujen sekä korvattavien lämmitysmuotojen käyttö- ja kunnossapitokulut, mutta ei investoinnin pääomakuluja eikä valtion myöntämiä tukia.

Mikäli investoinnit, investointien korot ja valtion myöntämät tuet otetaan huomioon, saavutettaisiin lämpöpumppuihin panostamalla vuosittain noin 350 miljoonan euron nettosäästö. Samoilla olettamuksia käyttöiän aikainen nettosäästö taasi olisi reilut kuusi miljardia euroa

Lämmityskuluissa syntyvät säästöt ja energiankulutuksessa tapahtuvat muutokset riippuvat kuitenkin siitä, mitä lämmitysmuotoja lämpöpumpuilla korvataan. Tutkimuksessa oletetaan, että polttoaineita kuluu olemassa olevissa rakennuksissa vuonna 2030 noin kahdeksan terawattituntia vähemmän kuin nykyään. Sähkönkulutus säilyisi lämpöpumppujen lisääntyessä jokseenkin muuttumattomana — vaikka pumput kuluttavatkin sähköä, voidaan sähkön nettokulutusta pienentää korvaamalla lämpöpumpuilla suoraa ja varaavaa sähkölämmitystä.

Energiankulutuksen väheneminen pienentäisi myös kauppataseen alijäämää. Vuonna 2030 alijäämä jäisi olemassa olevaan rakennuskantaan asennettavien lämpöpumppujen vaikutuksesta vuositasolla noin 230 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin nyt. Rakennusten lämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähentyisivät nykytilanteeseen nähden noin kahdella miljoonalla tonnilla vuosittain.

Valtion talouden kannalta vision toteutuminen vähentäisi valmisteverokertymää. Myös kotitalousvähennysten ja energiatukien kasvaminen sekä arvonlisäverotulojen väheneminen heikentäisivät valtion taloutta. Muut verovaikutukset olisivat vähäisiä. Tutkimuksen mukaan valtion verotulot olisivat vuonna 2030 noin 260 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin nyt, mikäli lämpöpumppuvisio toteutuu. Kuntien verotulot puolestaan kasvaisivat tuloverojen lisääntyessä noin 16 miljoonaa euroa nykyisestä.

Kuva: Scanstockphoto