Vedessä kelluva häkkyrä, eli kalasydän houkuttelee kaloja puoleensa. Putkistossa virtaavan veden ja paineen avulla se työntää vaelluskalan voimalaitospadon yli.

Kalasydän on ollut kokeilukäytössä Kemijoella jo jonkin aikaa. Isohaaran voimalaitoksen alapuolisessa vesistössä kelluva runsaan kahden metrin levyinen ja kymmenen metriä pitkä kehikko on idean kolmas pilotti. Kalasydän on putkisto, joka toimii vesipaineella — tavallaan hydraulinen kalatie. Kalaportaiden sijasta kalat ohjataan padon ohi putkea pitkin. Kalat näyttävät hakeutuvan mielellään joessa kelluvaan kalasydämeen, josta ne ohjataan putkeen. Kun kala on putkessa, sulkeutuu läppä ja vedenpaine työntää kalan voimalaitospadon yli.

Läpinäkyvässä putkessa liikkuvien kalojen kulkua voidaan seurata videokameran avulla. Kalasydän-järjestelmä kierrättää tarvitsemansa veden, joten ohijuoksutuksia ei tarvita.

— Kalojen hyvinvointi varmistetaan paineistusjärjestelmän ja virtaustekniikan avulla, Aittaniemi esittelee.

Kalasydämen käytön vaikutuksia kalojen hyvinvointiin on jo ehditty tutkia Luonnonvarakeskuksen Paltamon tutkimusasemalla. Lisäksi tutkittiin sitä, miten innokkaasti kalat hakeutuvat kuljetettavaksi. Testien perusteella kalat eivät vaurioituneet ja niiden kunto oli testien jälkeen hyvä.

Helposti liikuteltava

Kalasydämen paikkaa voidaan muutella sen mukaan, miten kalat liikkuvat joessa. Hydraulinen kalatie poikkeaa melkoisesti perinteisestä kalatiestä tai kalaportaista. Kalasydän on tähän mennessä toiminut hyvin.

— Nyt käytössä oleva kalasydän on jo kolmas pilotti. Tämä vastaa jo kaupallista versiota, joka todennäköisesti saadaan markkinoille ensi vuonna, Aittaniemi kertoo. Hän ei yritä peitellä tyytyväisyyttään.

Kalasydän-järjestelmän hinta on kilpailukykyinen miljoonia euroja maksaviin perinteisiin kalateihin verrattuna. Aittaniemi huomauttaa, että perinteistä kalatietä ei voi siirtää mihinkään, jos sen sijoituspaikka osoittautuu huonoksi.

— Kalasydämen toimintaa voidaan säätään virtausten ja muiden muuttuvien olosuhteiden mukaan. Tarvittaessa se toimii valikoiden. Kalasydämen avulla on siirretty voimalaitoksen ohi myös nahkiaisia.

Eikä tässä vielä kaikki. Putouskorkeus ei rajoita kalasydämen käyttöä.

— Kalan voi saada nousemaan satoja metrejä, jos välietapeiksi rakennetaan muutama ylimääräinen Kalasydän. Niiden avulla voidaan toteuttaa paineentasausta.

PVO-Vesivoima Oy:n Isohaaran voimalaitoksen alapihalla konttiin asennettu kompressori jyskyttää hydraulisen kalatien tarvitsemaa paineilmaa. Sen vieressä seisoo pienehkö, joka sisältää Kalasydämen tarvitsemat tietojärjestelmät, laitteet ja kojeet. Jokainen Kalasydämen toimintaa ohjaava ja seuraava nippeli ja laite on Kalasydän Oy:n omaa tuotantoa.

Kolmen vuoden projekti

Aittaniemi aloitti kokeilut Kalasydämellä kolmisen vuotta sitten. Autotallissa parin sadan euron budjetilla toteutettu laite sopi auton peräkärryyn. Kemijoki Oy suhtautui ideaan alusta alkaen myönteisesti ja kokeilut alkoivat heti.

Seuraavaksi Aittaniemi esitteli kalasydämen Kemijoen kunnostamista ja kalakantojen elvyttämistä selvittävälle Lapin liiton työryhmälle. Myös työryhmä innostui asiasta. Ensimmäinen pilotti toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Paltamon tutkimusasemalla ja toinen kesällä 2017 Oulun Energia Oy:n Merikosken voimalaitoksella Oulujoella. Merikosken voimalaitoksella Kalasydän siirsi onnistuneesti myös nahkiaisia.

Muutaman päivän asennus

Kalasydämen asentaminen ja käynnistämien on muutaman päivän urakka. Kokonaisuus on helppo laskea nostolaitteella jokeen tai siirtää paikasta toiseen. Myös letkujen yhdistäminen tapahtuu nopeasti.

— Padon luokse kuljetetaan Kalasydämen kehikko ja tekniikan sisältävä kontti. Järjestelmää ohjaava laitteista on etävalvottava ja sitä tarvitsee huoltaa kerran vuodessa, Aittaniemi kertoo.

Lähes kolme metriä korkea Kalasydän mitoitetaan kohteen ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Järjestelmän putkistossa kiertävä vesi otetaan padon yläpuolelta. Sen avulla pienetkin vaelluskalojen poikaset voidaan saattaa padon alapuoliseen vesistöön.

Kalasydämellä ei ole vielä kokeiltu kalojen saattamista padon yläpuolelta padon alapuolelle. Aittaniemi arvioi tältä osin kokeilujen alkavan parin vuoden kuluessa. Tosin tästäkin on jo ehditty tehdä 3D-mallinnuksia.

Isohaaran kokeilussa osa vaelluskaloista palautetaan takaisin voimalaitoksen alapuoliseen jokeen.

— Kalat merkitään. Tällä tavalla voimme seurata hakeutuvatko kalat uudestaan kalasydämeen.

— Isohaaran pilotissa käytettävä laite vastaa jo kaupallista versiota, joka todennäköisesti tulee markkinoille ensi vuonna. Rovaniemeläinen Tarmo Aittaniemi odottaa ensimmäisten Kalasydänten siirtävän vaelluskaloja patojen ohitse jo ensi kesänä.

Lappilainen projekti ja kärkihanke

Kalasydän on pääosin lappilainen hanke. Alihankkijat ja kalasydämen kokoava yritys ovat paikallisia yrityksiä. Muutamia komponentteja lukuun ottamatta kalasydän on maakunnan oma tuote. Pohjoissuomalaisista yrityksistä Kalasydän-hankkeeseen ovat osallistuneet muun muassa Northern Crown Oy ja Elpolar Oy.

— Tukia ja kannustus ovat vieneet projektia eteenpäin. Ilman niitä tämä ei olisi onnistunut, Aittaniemi toteaa.

Aittaniemen suvussa on muitakin keksijöitä. Tarmo Aittaniemen isoisän isä keksi aikoinaan tiehöylän. Kymmenkunta keksintöä tehnyt Aittaniemi on itseoppinut keksijä, jonka yksi erikoisala on paineenhallinta.

Hienopuusepän koulutuksen hankkinut mies on työskennellyt öljylautoilla, konepajoissa, tehnyt huonekalujen mallikappaleita ja toiminut yrityshautomon vetäjänä. Vuodesta 2002 Rovaniemellä EU-hankkeita koordinoinut ja kehittänyt Aittaniemi on tehnyt tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja opistojen kanssa. Aittaniemi on osallistunut myös maakunnalliseen tuotekehitystoimintaan, jota Lapin liitto rahoittaa.

Voimayhtiöiden lisäksi myös valtiovalta on kiinnostunut kalasydämestä. Maa- ja metsätalousministeriä on myöntänyt Kalasydämelle kärkihankerahoitusta maksimimäärän — 250 000 euroa. Lisäksi kalasydämen testaamista ja kehittämistä rahoittavat Fortum Power and Heat Oy, Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy ja UPM Energy Oy.

KAINALOSSA

Joki aukeaa vaelluskaloille

Vuonna 1949 käynnistynyt Isohaaran voimalaitos tuottaa sähköä 113 megawatin teholla. Lähellä Kemijoen suistoa sijaitsevan voimalaitoksen putouskorkeus on runsaat 12 metriä. Suomen kahdeksanneksi suurin voimalaitos on hyvässä kunnossa — laitosta uusittiin ja laajennettiin 1990-luvulla. Uusi automaatiojärjestelmä on muutaman vuoden ikäinen.

Isohaara on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos. Voimalaitoksella on kaksi vanhaa kalatietä, joiden kautta vaelluskaloja nousee jonkin verran voimalaitospadon ohi.

Isohaaran voimalaitoksen yläjuoksulla seuraava Taivalkosken voimalaitos sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Isohaarasta. Taivalkosken ja Isohaaran välisellä jokialueella on kuitenkin heikosti vaelluskaloille sopivia lisääntymisalueita. Taivalkosken voimalaitoksella ei vaelluskaloja vielä auteta voimalaitospadon ohi. Kemijoen vesistössä on yhteensä yli 20 vesivoimalaitosta. Ne tuottavat runsaan kolmanneksen Suomen vesisähköstä.

teksti ja kuvat Markku Niskanen / pääkuva Lehtikuva