Euroopan unionin päätöksentekokone on märehtinyt bioenergian kestävyyskriteereitä pitkin vuotta. Maanantaina asia liikahti pötsistä verkkomahaan, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta päätti asiasta. Ympäristövaliokunta linjasi, minkälaisesta biomassasta tuotettu energia on sen mielestä päästötöntä energiaa.

Ympäristövaliokunnan päätös ei ole asiassa vielä lopullinen. Vuodenvaihteessa europarlamentti käsittelee asiaa ympäristövaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Lopullinen tuotos pullahtaa ulos kuitenkin vasta europarlamentin, EU:n jäsenmaiden pääministereistä koostuvan Eurooppa-neuvoston ja EU-komission välisistä kolmikantaneuvotteluista. Bioenergian kestävyyskriteerit voivat siis muuttua vielä useampaan kertaan — tai saada uusia sävyjä.

Nyt syntynyt ympäristövaliokunnan linjaus on asiantuntijoiden mielestä melko lähellä alkuperäistä EU-komission laatimaa ehdotusta. Ympäristövaliokunnan esityksen valmistelusta vastannut hollantilainen vihreiden eurokansanedustaja Bas Eickhout esitti bioenergian käytön kriteereille huomattavia kiristyksiä komission ehdotukseen verrattuna. Ympäristövaliokunnan äänestyksessä kiristykset kuitenkin torpattiin.

Bioenergiaa käyttävä suomalainen energiatoimiala on tyytyväinen ympäristövaliokunnan tekemiin linjauksiin. Tosin päätettäviä yksityiskohtia oli iso kasa — niiden vaikutuksia on arvioita vielä erikseen. Energiayritysten kannalta suuret linjat ovat kuitenkin kunnossa.

— Valiokunnan päätöksellä on suuri merkitys Suomelle, koska Suomen tavoitteena on tukeutua uusiutuvan energian käytössä ennen kaikkea metsistä kerättävän biomassan hyödyntämiseen, toteaa asiantuntija Jukka Makkonen Energiateollisuus ry:stä.

Valiokunnan päätös ei näytä aiheuttavan uutta byrokratiaa biomassajakeiden käsittelyyn.

— Hallinnollinen taakka on minimoitu ja päätös tukee olemassa olevia metsäkäytäntöjä. Samalla se ottaa huomioon kansainvälisen vapaakaupan asettamat reunaehdot. Säätely ei myöskään vaaranna mahdollisuuksia lisätä bioenergian käyttöä, Makkonen analysoi.

Tulevaisuudessa metsistä voidaan kerätä kantoja, harvennuspuuta ja puiden latvuksia voimalaitoskäyttöön — valiokunnan linjauksen perusteella ne laskettaisiin bioenergiaksi. Ympäristövaliokunta ei halunnut rajoittaa niiden käyttöä, vaikka sitä oli esitetty. Myös turvemailla kasvanutta puuta voi käyttää tulevaisuudessa bioenergian tuotantoon. Voimalaitosten kattiloihin ei kuitenkaan saa survoa puuta, josta voi valmistaa korkeamman jalostusarvon tuotteita, valiokunta toteaa. Tällä pidetään huoli siitä, että energiantuottajat eivät ryhdy kilpasille metsäteollisuuden kanssa.

Metsätalouden menetelmät toimivat

Suomalaisella metsätaloudella on käytössään runsaasti erilaisia menetelmiä, joilla voidaan turvata kestävä metsätalous ja kestävä metsäpolttoaineiden käyttö. Siksi metsäteollisuuden sivutuotteina syntyvän energiajakeen käyttöä varten ei tarvita erillisiä kriteereitä tai hallinnollisia toimia. Ympäristövaliokunta ei niitä myöskään ehdottanut.

Makkosen mielestä päätös oli tältä osin hyvä. Parempi, että EU-säätely ohjaa energiayhtiöitä hyödyntämään jo olemassa olevia kestävän metsätalouden menetelmiä. Tämä pitää byrokratian kurissa — tilanne olisi hankala, jos unioni ohjaisi energiayhtiöitä luomaan rinnalle omia uusia järjestelmiä.

— Suomalainen voimalaitoksissa käytettävä metsäpolttoaine syntyy metsätalouden yhteydessä: puunjalostuksen sivutuotteina tai metsänhoidon ja harvennushakkuiden ohessa. Voimalaitosten käyttämistä polttoaineista 60 prosenttia on metsäteollisuuden sivuvirtoja ja 40 prosenttia metsänhoidon sivutuotteita tai ainespuukorjuun jätemateriaaleja.

Kaikkia puun osia saa käyttää

Ympäristövaliokunnan päätöksessä hyvää on bioenergian käytön kestävyyden varmistavan mallin hyväksyminen. Sen EU-komissio oli valmistellut huolella jo omaan ehdotukseensa. Näin toteaa Bioenergia ry.

— Tulossa ei ole kaavamaista pakkoa erotella eri puujakeita energiakäyttöä varten, vaan puuenergian kestävyys varmistetaan jo metsässä. Ehdotettu riskipohjainen malli on kuitenkin haastava ja se teettää vielä paljon työtä EU:n jäsenmaissa ja unionin ulkopuolisissa bioenergian toimittajissa.

Ympäristövaliokunnan markkinaehtoinen suhtautumistapa miellyttää kaikkia energia-alan toimijoita.

— Kiinteän bioenergian käytön osalta näkymät ovat nyt valoisat. Kaikkia puun osia voidaan käyttää energiaksi myös tulevaisuudessa, Bioenergia ry toteaa.

Bioenergia ry:n mielestä bioenergian käytön kestävyyttä koskevan EU-tason lainsäädännön rakentaminen on hyvä asia. Tämä varmistaa ”hyvän toiminnan tason” kaikissa EU-maissa. Sen sijaan valiokunnan osittain hyväksymät raaka-ainemarkkinoille tuotavat jätehierarkiavaatimukset huolettavat — pahimmillaan niiden vaikutus voi olla EU:n ilmastopolitiikan vastaista.

Kantojen polttaminen potuttaa

Bioenergiaa tarvitaan osana energiamurrosta, mutta bioenergiaksi pitäisi hyväksyä vain ilmaston kannalta vähiten haitallisten bioenergiajakeiden polttaminen. Tällaisia ovat hakkuutähteet, mutta eivät kannot, toteaa WWF Suomi.

Suojelujohtaja Jari Luukkonen huomauttaa, että runkopuun ja kantojen laajamittainen energiakäyttö on ilmastolle haitallista.

— Silti europarlamentaarikot päättivät, että paras tapa torjua ilmastomuutosta on polttaa lisää puita, Luukkonen toteaa.

TAUSTAA

Mitä ovat bioenergian kestävyyskriteerit?

Bioenergian kestävyyskriteerit eivät ole mikä tahansa määritelmä. Ne erottavat jyvät akanoista — bioenergiaksi kelpuutettavan tavaran rojusta. Biopolttoaineeksi määritelty puu ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, kun puu palaa voimalaitoksen kattilassa. Sen polttamisesta aiheutuvan hiilidioksidin on laskennallisesti sovittu sitoutuvan uuden metsän kasvuun. Jos taas joku osa poltettavasta puusta ei ole biopolttoaineeksi määriteltyä, se aiheuttaa päästöjä ja voimalaitoksen omistajan on ostettava päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Tämä aiheuttaa kustannuksia. EU:n jäsenvaltiot voivat myös tukea biopolttoaineeksi määritellyn puun energiakäyttöä, mutta eivät muunlaisen puun energiakäyttöä.

Bioenergialle määriteltyjen kestävyyskriteereiden avulla halutaan pitää huolta metsistä ja niiden kyvystä sitoa hiilidioksidia. Puun energiakäyttö on ihan jees, mutta samalla on huolehdittava metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja ehkäistävä maaperään kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kansantalouden kannalta taas halutaan varmistaa metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden mahdollisuudet saada puuraaka-ainetta käyttöönsä.

Euroopan unionin alueella bioenergian kestävyyskriteereiltä odotetaan selkeyttä ja tasavertaisuutta. Kaikki toimijat olisi saatava tasavertaisina samalle viivalle ja samalla unionin metsäteollisuusmaiden olisi voitava käyttää puuraaka-ainetta yritystoiminnassa. Kun kriteerit ovat yksinkertaiset ja selkeät, ei niiden soveltaminen tuota hallinnollista byrokratiaa.

Bioenergialla käydään myös kansainvälistä kauppaa. Esimerkiksi puusta valmistettuja pellettejä tuodaan Euroopan unionin alueelle mm. Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tuontitavaran kestävyyskriteereistä huolehtiminen monimutkaistaa kuvioita.

Valmistuessaan bioenergian kestävyyskriteerit velvoittavat suoraan bioenergian parissa toimivia EU-maiden yrityksiä. Jäsenvaltioilla ei ole mahdollisuutta kehittää direktiiviin kansallisia sovelluksia tai joustoja. Tässä mielessä direktiivi ei ole mikä tahansa direktiivi.

Bioenergian kestävyyskriteerit ohjaavat myös liikennepolttonesteiden valmistukseen käytettävän uusiutuvan energiaraaka-aineen käyttöä.

Lopullisesti bioenergia kestävyyskriteereistä päätetään Euroopan unionissa ensi vuoden keväällä.

Kuva Scanstockphoto