Euroopan sähkömarkkinoilla kapasiteettimekanismien avulla ylläpidetään sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Suomessa käytössä oleva tehoreservi on yksi esimerkki kapasiteettimekanismeista. Sen taustalla on viranomaisen — Energiaviraston — järjestämä tarjouskilpailu, jonka perusteella voimalaitosten omistajat pitävät tietyt voimalaitokset toimintakunnossa ja antavat korvausta vastaan niiden kapasiteetin viranomaisten ja kantaverkkoyhtiön käyttöön. Kapasiteettimekanismien tarve voidaan järjestää muillakin tavoilla — esimerkiksi sertifikaattien avulla. Yhteistä erilaisille järjestelyille kuitenkin on se, että voimalaitosten omistajille maksetaan korvauksia.

Energiakomissaari Miguel Arias Cañete ei enää halua kapasiteettimekanismeihin mukaan voimalaitoksia, joiden hiilidioksidipäästöt ylittävät 550 grammaa tuotettua kilowattituntia kohti. Cañeten mukaan on epäloogista maksaa kapasiteettikorvauksia suuripäästöisille voimalaitoksille samalla, kun Euroopan unioni ja muu maailma pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Linjaus sisältyy komission laatimaan uuden sähkömarkkina-asetukseen, joka julkaistiin viime vuoden lopulla. Tallinnan energiaviikoilla puhunut Cañete toisti komission tekemän linjauksen. Tämä tulkittiin osoituksena siitä, että komissio on tosissaan tekemänsä linjauksen kanssa.

Puolet kannattaa, puolet vastustaa

Euroopan unionin sisällä asia ei ole helppo tai yksinkertainen. Puolet jäsenmaista kannattaa ehdotettuja päästörajoja, mutta toinen puoli vastustaa. Vastustajien mielestä tämänkaltainen sähkömarkkinasäätely on vääränlaista säätelyä. Se toimii päällekkäin päästökaupan kanssa — päästökauppaa varten laadittu lainsäädäntö hoitaa kyllä asian.

Lisäksi päästörajoja vastustavat jäsenmaat ovat huolissaan sähkön toimitusvarmuuden heikentymisestä. Päästörajan asettaminen heikentäisi säätökykyisten voimalaitosten kannattavuutta, johon kapasiteettimekanismeista saatavat korvaukset eivät enää anna piristystä. Riskinä on, että tällaiset voimalaitokset poistuvat kokonaan markkinoilta.

Komission ehdottama 550 gramman päästöraja kilowattituntia kohti tarkoittaisi sitä, että kapasiteettimekanismeihin ei enää hyväksyttäisi kivihiiltä tai turvetta käyttäviä voimalaitoksia — osa maakaasua käyttävistä voimalaitoksista saattaa myös jäädä ulkopuolelle. Suomen osalta nykyisin tehoreserviin hyväksytyistä laitoksista yksikään ei ole komission ehdotuksen mukainen.

Europarlamentti äänestää asiasta joulukuussa. Parlamentin raportoija Krišjānis Kariņš kannattaa komission ehdottamaa rajoitusta. Hän suhtautuu ylipäätään nuivasti kapasiteettimekanismien käyttöön. Karinšin mielestä kaikenlaisista tukijärjestelmistä pitäisi päästä sähkönmarkkinoilla eroon.

North Stream 2 -hanke kovassa vastatuulessa

Keski-Euroopassa North Stram 2 -maakaasuputkihankkeeseen suhtaudutaan yllättävän nihkeästi. Komission vastentahtoisuus hanketta kohtaan ei ole välittynyt suomalaisten tiedotusvälineiden kautta kovin vahvasti. Siksi keskieurooppalainen nihkeys voi tuntua vieraalta suomalaisten kannalta.

Energiakomissaari Cañete vakuuttaa, että mikäli kaasuputki rakennetaan, pitää komissio huolen siitä, että kaikki EU:n sisäisiä kaasumarkkinoita koskevat säännöt koskevat myös North Stream 2 -kaasuputkea.

— Putkelle ei ole tarvetta. Se on kaikin puolin energiaunionin tavoitteiden vastainen ja ilmeisen poliittinen hanke, Cañete toteaa.

Näyttääkin siltä, että Brysselin näkemys on selvä — putkea ei tarvita.

Energiakomissaari Miguel Arias Cañete puhui Europe’s Future Electricity Market -seminaarissa Tallinnan energiaviikoilla. Energiaviikko kokosi EU:n energiapäättäjät ja Brysselin vaikuttajat Viron pääkaupunkiin.

Seminaarin ohjelmaan voi kokonaisuudessaan tutustua täällä.