Rakennusten jäähdyttämisessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen ja ilmastonmuutoksesta johtuva ulkolämpötilan nousu lisäävät tulevaisuudessa jäähdytyksen kysyntää myös Suomessa. Samalla kansalaiset ovat tottuneet aikaisempaa enemmän jäähdytykseen julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla, liikennevälineissä ja henkilöautoissa. VTT:n ”Rakennusten jäähdytysmarkkinat” –tutkimus pureutuu kaukojäähdytyksen mahdollisuuksiin Suomessa.

Rakennusten jäähdyttämiseen käytetään Suomessa vuosittain noin 1400 gigawattituntia energiaa. Kaukojäähdytyksen osuus tästä on noin kymmenen prosenttia — vuonna 2014 kaukojäähdytysenergiaa käytettiin 190 gigawattituntia.

Euroopan unionin jäsenmaista Suomi käyttää neljänneksi eniten energiaa kaukojäähdytykseen. Ranska on EU:n alueella johtava kaukojäähdytysmaa. Se käyttää vuosittain kaukojäähdytykseen 900 gigawattituntia energiaa. Seuraavaksi eniten kaukojäähdytystä käytetään Ruotsissa (900 GWh) ja Saksassa (300 GWh).

Rakennusten yleisen jäähdytystarpeen ennustetaan kasvavan Suomessa noin kaksi prosenttia vuosittain. Koko Euroopan unionin alueella jäähdytykseen käytettävän energian arvioidaan nousevan nykyisestä 330 000 gigawattitunnista 500 000 gigawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.

Jäähdytysmarkkinoiden kehittyminen Suomessa ja Euroopassa on kuitenkin vielä arvoitus. Jäähdyttäminen kuluttaa energiaa, jonka käyttöä päinvastoin haluttaisiin vähentää. Jäähdytysratkaisut nivoutuvatkin tiiviisti yhteen unionin ja sen jäsenmaiden harjoittamaan energiapolitiikkaan. Minkälaisia kiinteistöjä tulevaisuudessa rakennetaan, miten energiatehokkaita ne ovat ja miten niissä suojaudutaan auringonsäteilyltä vaikuttaa viime kädessä rakennusten sisätilojen jäähdyttämisen tarpeeseen. Tällä hetkellä heikko taloudellinen tilanne hillitsee kaukojäähdytysinvestointeja Suomessa.

Synergiaetuja kaukolämpötoiminnasta

Selvityksessään VTT arvioi kaukojäähdytyksen kasvavan Suomessa vuosittain noin kuusi prosenttia. Tämän perusteella vuonna 2030 kaukojäähdytykseen käytettäisiin 490 gigawattituntia energiaa. Samalla kaukojäähdytyksen markkinaosuus olisi lähes 30 prosenttia.

Vuosittaiseen kaukolämmitysenergiaan verrattuna kaukojäähdysenergian osuus jäisi parhaimmillaankin vain noin viiteen prosenttiin. Kaukojäähdytyksen ja kaukolämmityksen välillä on kuitenkin merkittäviä synergiaetuja, jotka tukevat toisiaan. Kaukojäähdytystä varten voidaan rakentaa oma verkko, jäähdytykseen käytettävä energia voidaan ottaa olemassa olevasta kaukolämpöverkosta tai jäähdytys voidaan tuottaa kiinteistökohtaisesti esimerkiksi lämpöpumpuilla.

VTT:n tutkimuksen mukaan tekniikkaa olennaisempaa kaukojäähdytyksen kasvulle on kuitenkin energiayhtiöiden halu ja kyvykkyys ryhtyä tarjoamaan kaukojäähdytyspalveluita. Yhtiöiden olisi osattava esimerkiksi rakentaa toimintamalli, joka tyydyttää energiayhtiötä ja yhtiön asiakkaita.

Kasvu perustuu tarjontaan

Suomessa kaukojäähdytyksen myynnin kasvu perustuu lähes yksinomaan tarjonnan lisääntymiseen. Tähän mennessä kaukojäähdytykseen on liitetty uusia ja vanhoja rakennuksia. Paikallisesti eniten kaukojäähdytystä on tarjolla Helsingissä, jossa toiminta alkoi vuonna 1998. Turku Energia Oy ja Lahti Energia Oy käynnistivät kaukojäähdytysprojektin vuonna 2000. Muita kaukojäähdytyspalveluita tarjoavia yhtiöitä ovat Fortum Power and Heat Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Pori Energia Oy ja Jyväskylän Energia Oy.

Kaukojäähdytyksen tuotanto supistui vuonna 2015

Vuonna 2015 kaukojäähdysenergiaa käytettiin Suomessa 182 gigawattituntia, kun vuonna 2014 sitä käytettiin 190 gigawattituntia. Kevään ja kesän kylmä sää vähensivät kaukojäähdytyksen tarvetta. Kaukojäähdytyksen kysyntä on siis samalla tavalla ulkolämpötilariippuvaista kuin kaukolämmityksen kysyntä.

Kaukojäähdytys tuotetaan Suomessa päästöttömästi. Jäähdytyksen tuottamiseen käytetään lämpöpumppuja, kompressoreita sekä absorptio- ja vapaajäähdytystekniikoita. Kaukojäähdytysverkkoja Suomessa on yhteensä noin 110 kilometriä.

VTT:n selvityksen voi ladata omalle koneelle täältä.

Kaukojäähdytystilastot voi ladata täältä.

Kuva: Scanstockphoto