Kaukojäähdytyksen myynti on 2,5-kertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Samalla asiakkaiden lukumäärä on kaksinkertaistunut. Kaukojäähdytystä myytiin viime vuonna 191 000 megawattituntia — myynti kasvoi 13 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.

Kaukojäähdytys on monissa tapauksissa toimisto- ja liikekiinteistöjen ratkaisu. Kaukojäähdytystä käytetään myös erikoiskohteissa, kuten tietokonesaleissa. Viime vuosien aikana kaukojäähdytysjärjestelmiä on asennettu myös asuinrakennuksiin.

Kaukojäähdytys tuotetaan suurilla lämpöpumpuilla tai jäähdyttämiseen tarvittava viileys kerätään järvien tai meren syvänteistä. Suomen suurimmat kaukojäähdytykseen käytettävät lämpöpumput sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Espoossa. Pumput käyttävät hyväkseen puhdistetusta jätevedestä talteen otettua lämpöenergiaa.

Suurien kaukojäähdytysjärjestelmien yhteydessä on kylmävarasto, johon yön aikana varastoidaan jäähdytyksessä tarvittavaa kylmää vettä. Ilmapäivällä kylmä vesi toimitetaan asiakkaille kaukojäähdytysverkkoa pitkin viilentämään kiinteistöjä.

Tällä hetkellä kaukojäähdytystä myy Suomessa kahdeksan energiayhtiötä. Ensimmäisenä niistä aloitti Helsingin Energia (Helen) vuonna 1998, kaksi vuotta myöhemmin seurasivat Turku Energia ja Lahti Energia ja viimeisinä aloittivat vuonna 2012 Fortum, Pori Energia ja Tampereen Kaukolämpö. Pienemmistä yhtiöistä kaukojäähdytystä toimittavat Lempäälän Lämpö ja Vierumäen Urheiluopiston alue.

Taustaa

Kaukojäähdytysverkosto on itsenäinen verkosto, joka toimii yleensä kaukolämpöverkon rinnalla. Kaukojäähdytysverkossa liikkuvan veden lämpötila on noin kuusi astetta. Kiinteistöihin asennettu jäähdytystekniikka jakaa jäähdytyksen huoneisiin esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Noin 16-asteiseksi lämmennyt jäähdytysvesi palaa putkia pitkin takaisin energiayhtiölle, jolloin veteen sitoutunut lämpö voidaan ottaa talteen ja käyttää kaukolämmityksessä.

Kaukojäähdytysverkoissa käytettävät putket ovat halkaisijaltaan suurempia kuin kaukolämpöverkoissa käytettävät putket. Toisaalta kaukolämpöverkoissa käytettyjen putkien ulkopinnat on lämpöeristetty, jolloin niiden kokonaishalkaisija kasvaa. Kaukojäähdytysverkon putkissa lämpöeristystä ei tarvita — putkien ulkopinnalla on vain ohut kosteussuoja. Ulkoisilta mitoiltaan kaukojäähdytysverkon putket ovat samaa luokkaa kuin kaukolämpöverkojen putket.

Kaukojäähdytyksen taloudellinen kannattavuus perustuu volyymiin. Edullisimmillaan kaukojäähdytys on suurissa kohteissa tai tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla, kuten kaukolämpökin. Kaukojäähdytysverkon rakentamisen kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset. Kaukojäähdytys voidaan asentaa kiinteistöön, vaikka siinä ei olisi kaukolämmitysjärjestelmää.

Tulevaisuudessa kaukojäähdytysjärjestelmä voi olla energiatehokas vaihtoehto jäähdytystä paljon käyttävissä maissa, esimerkiksi Välimeren alueella. Lämpimissä maissa huonolla hyötysuhteella toimivat asuntokohtaiset ilmastointijärjestelmät kuluttavat suuria määriä sähköä.

Kuva: Scanstockphoto