— Kaukolämpöjärjestelmä antaa hyvät mahdollisuudet ottaa hukkalämpö hyötykäyttöön koko Euroopassa, toteaa Antti Kohopää. Kohopää puhui Energiateollisuus ry:n Ilmastoseminaarissa 15.4.2015.

Euroopan unionin jäsenmaissa käytetään vuosittain 14 000 terawattituntia energiaa. Tästä lämmityksen osuus on neljännes, noin 3300 terawattituntia. Lämmitykseen käytettävästä energiasta päästökaupan piirissä on kuitenkin vain neljännes. Päästökauppa ohjaa ainoastaan lämmityssähköä ja kaukolämpöä tuottavien voimalaitosten toimintaa — kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät ovat päästökaupan ulkopuolella.

— Euroopassa käytetystä lämmitysenergiasta 75 prosenttia tuotetaan kiinteistökohtaisilla järjestelmillä, kertoo Energiateollisuus ry:n kaukolämpöasiantuntija Antti Kohopää.

Energiaksi muutettuna tämä on lähes 2500 terawattituntia vuodessa. Kiinteistökohtaisissa keskieurooppalaisissa lämmitysjärjestelmissä yleisin energialähde on maakaasu. Sen osuus EU-alueen lämmitysenergiasta on vuosittain noin 75 prosenttia. Kakkosena on öljy (17%)  — uusiutuvan energian osuus on 11 prosenttia ja hiilen kolme prosenttia.

Kohopää ihmettelee, miksi lämmitysenergian asema on jätetty niin pienelle huomiolle EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa.

— Lämmitysenergian käyttö ja tuottaminen aiheuttavat 10–15 prosenttia kaikista Euroopan unionin alueella syntyvistä hiilidioksidipäästöistä. Lämmitys on neljänneksi suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, selvästi suurempi kuin esimerkiksi lentoliikenne, jonka aiheuttamat päästöt ovat saaneet suurta huomiota, Kohopää pohtii.

— Monessa EU-maassa lämmitykseen käytettävän öljyn aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ei ohjata lainkaan, lämmitykseen käytettävän maakaasun päästöjä vielä vähemmän.

Hukkalämpö hyötykäyttöön

EU-maiden tuottamasta energiasta 4600 terawattituntia haihtuu vuosittain harakoille. Tämä on enemmän kuin mitä EU-maat käyttävät energiaa asuntojen ja kiinteistöjen lämmittämiseen vuodessa. Samalla EU-maissa tuetaan päästövähennysten toivossa uusiutuvan energian käyttöä julkisin varoin vuosittain 45–50 miljardilla eurolla.

— Euroopan energiatehokkuus kasvaisi merkittävästi, mikäli hukkalämpö otettaisiin hyötykäyttöön. Kaukolämpöjärjestelmä antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden — tästä on hyvin kokemuksia Suomessa ja pohjoismaissa., Kohopää muistuttaa.

Energiatehokkuutta edistää myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon vahvistaminen. Tällä hetkellä pääoikeuden ja sähkön hintakehitys eivät kuitenkaan kannusta rakentamaan yhteistuotantolaitoksia.

— Euroopan unionin olisi aika tunnistaa lämmitys- ja jäähdytyssektorin mahdollisuudet. Tämän jälkeen voitaisiin poistaa kaukolämmityksen ja yhteistuotannon laajentumisen esteet, Kohopää toteaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että lämmitysenergian käyttöön liittyvien asioiden olisi saatava nykyistä selvästi raskaampi rooli EU:n energiapolitiikassa — sähkön ja energian tuotantoon käytettävien polttoaineiden rinnalla.

— Uusiutuvan energian käytöstä pitäisi tehdä samanarvoista; tuottajasta, tuotantopaikasta tai tuotantomuodosta riippumatta. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiaa varten rakennetut kalliit tukijärjestelmät olisi harmonisoitava ja lopulta ne voitaisiin purkaa asteittain.

Kohopään mielestä myös kiinteistökohtainen lämmitys pitäisi saada päästökaupan piiriin.

— Tällä tavalla saadaan aikaiseksi kilpailua lämmitysmarkkinoille. Samalla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja kontrolloidusti.

Kuva: Olli Häkämies