— Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidivero on lähtökohtaisesti tehoton tapa vähentää päästöjä, huomauttaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpöjohtaja Jari Kostama.

 Fossiilisia polttoaineita käyttävän kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä ohjataan Suomessa kahdella eri tavalla: päästökaupan avulla ja lämmön tuotantoon kohdistetulla hiilidioksidiverolla. Päästökaupan lisänä käytettävä erillinen hiilidioksidivero on omalaatuinen suomalainen viritelmä, koska Euroopan unionissa päästökauppa on valittu ensisijaiseksi keinoksi vähentää hiilidioksidipäästöjä. Päästökauppa on kustannustehokas, markkinaehtoinen ja teknologianeutraali. Siksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa esimerkiksi ei veroteta ylimääräisellä hiilidioksidiverolla.

Kaukolämmön tuotannon fossiilisten polttoaineiden käyttöä verotetaan Suomessa kahdella eri tavalla. Lämmön erillistuotannossa hiilidioksidivero on korkeampi kuin tuotettaessa kaukolämpöä yhdessä sähkön kanssa. Nyt hallitus aikoo nostaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveron samalla tasolle kuin erillistuotannon veron. Käytännössä yhteistuotannon hiilidioksidivero kaksinkertaistuu nykytasoon verrattuna.

— Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidivero on ylipäätään tehoton tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpöjohtaja Jari Kostama.

— Päästökauppa ohjaa joka tapauksessa kaukolämmön tuotannon päästöjä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Päästökaupan lisänä käytetty hiilidioksidivero on turha kustannuksia aiheuttava ohjauskeino. Se ainoastaan heikentää kaukolämmön kilpailukykyä, josta lisäksi kärsii koko sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmä.

Hallituksen ehdotus vähentää myös energiatoimialan haluja investoida maakaasun käyttöön ja maakaasuinfrastruktuurin kehittämiseen. Maakaasu on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytettävä fossiilinen polttoaine, jonka asemaan hallituksen linjaus myös vaikuttaa.

— Suomessa ja Euroopan unionissa on tehty runsaasti investointeja, jotta maakaasua voitaisiin hankkia useista eri lähteistä. Lisäksi maakaasun siirtoa, varastointia ja jakelua varten rakennettua infrastruktuuria on tarkoitus käyttää lisääntyvän biokaasutuotannon tarpeisiin, Kostama muistuttaa.

— Maakaasu on tärkeä siirtymävaiheen polttoaine siirryttäessä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Maakaasun käyttöön kohdistuvat uudet verot kuitenkin vaarantavat maakaasuinfrastruktuurin kehittämisen.

Kaukolämmön kilpailukyvyn romuttaminen verotuksen avulla hidastaa myös uusiutuvan energian käytön lisäämistä kaukolämmön tuotannossa.

— Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi viime vuonna jo 31 prosenttiin. Metsäenergiamarkkinoiden kehittyminen sekä aurinkolämmön ja geotermisen lämmön teknologinen kehitys mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisen yli puoleen kaukolämmön tuotannossa 2020-luvulla, Kostama toteaa.

— Tämän edellytyksenä on kuitenkin kaukolämmön hyvä kilpailukyky.

Pääkuva: Scanstockphoto