Kaukolämmitys on asuinkerrostaloissa Suomen suosituin lämmitysmuoto. Sen aseman turvaamiseksi ei tarvita lainsäädäntöä.

Energiateollisuus ry ehdottaa kaukolämpöverkkoon liittymistä koskevien velvoitteiden poistamista maankäyttö- ja rakennuslaista. Ympäristöministeriössä on käynnissä laaja lainsäädäntöhanke, jonka seurauksena uudisrakentamisessa siirrytään noudattamaan Euroopan unionin yhteisiä nollaenergiatavoitteita. Lisäksi tavoitteena on uusia rakentamista koskevat asetukset vuoteen 2018 mennessä.

— Ehdotuksemme sopii hyvin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteyteen. Esitys tukee myös hallituksen tavoitteita purkaa rakentamiseen liittyvää byrokratiaa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Leskelän mielestä hyvin toimiva kilpailu lämmitystapamarkkinoilla on paras keino edistää energiatehokkaiden lämmitysmuotojen yleistymistä. Kilpailluilla markkinoilla asiakas päättää, minkä lämmitysmuodon hän kotiinsa valitsee. Samalla eri lämmitysmuotojen välinen kilpailu varmistaa yritysten tehokkaan toiminnan ja pitää hinnoittelun kurissa. Siksi ei ole tarvetta tukea jotain lämmitysmuotoa lakien avulla.

— Kaukolämpöyritysten mielestä lakiin kirjattu liittymisvelvoite on päinvastoin alan imagoa heikentävä. Myös kilpailuviranomainen on viitannut velvoitteeseen kannanotoissaan.

Rakennuslain sisältämä velvoite liittää uudisrakennus asemakaavoittajan niin halutessa kaukolämpöverkkoon ei ole kuitenkaan ollut ehdoton. Rakentaja on voinut myös valita tavanomaista energiatehokkaammat rakenteet tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvan lämmitysmuodon. Tällaisia ovat mm. maalämmitys sekä pellettejä tai puuta käyttävät lämmitysjärjestelmät. Nollaenergiatalo taas täyttää rakenteidensa osalta uudisrakennuksissa energiatehokkuuden määritelmän.

Myös lainsäädännön toimivuutta on ehditty testata. Viime keväänä korkein hallinto-oikeus päätti, että rakentaja voi valita maalämmön, vaikka asemakaavoittaja oli soveltanut kohteessa kaukolämpöverkkoon liittymisen pakkoa.

Suomessa ei ole lämmitysmuodon valintaa ohjaavaa erityislainsäädäntöä. Taustalla vaikuttaa yleislainsäädäntö, jonka avulla viranomaiset voivat tarpeen mukaan puuttua väärinkäytöksiin.

Kiinteistöliitto kannattaa

— Hyvänoloinen ehdotus, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kiinteistöliiton jäseniä ovat asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt ja asuinvuokratalojen omistajat.

Keron mielestä rakentajan vapaus valita lämmitystapansa on hyvä asia, vaikka suurissa kiinteistöissä ja asunto-osakeyhtiöissä kaukolämmitys on yleisin lämmitysmuoto.

Kiinteistöliiton kuuleman mukaan kaukolämpöverkon liittymisvelvoite ei ole tähän mennessä aiheuttanut ongelmia rakentajille.

— Aiheesta on kyllä keskusteltu periaatteellisella tasolla, Kero toteaa.

Myös Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy pitää ehdotusta hyvänä.

— Normien ja turhan regulaation purkaminen on aina hyvästä. Lämmitysmarkkinoiden pitäisi antaa toimia markkinaehtoisesti, jotta kiinteistöjen omistajat pääsevät haastamaan lämmitysjärjestelmien valmistajat.

Omakotiliitto: ”Aiheellinen muutos”

— Rakentajan vapaus valita lämmitystapansa itse esimerkiksi taloudellisten tai ekologisten lähtökohtien mukaisesti on hyvä periaate, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. Omakotiliitto on pientaloasukkaiden etujärjestö.

— Jos maankäyttö- ja rakennuslaista poistuu kaukolämpöverkkoon liittymisvelvoite, tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaukolämmityksen asema heikkenisi. Kaukolämmityksellä on paljon vahvuuksia ja rakentajat arvostavat kaukolämmitystä.

Savolaisen mukaan pakkomallin käytöstä on tullut palautetta säännöllisesti joiltakin alueilta, joissa maankäytön ja rakennuslain kirjausta on sovellettu.

— Kuluttaja on ollut hampaaton asian edessä ja asemakaavoittajan ratkaisut on jouduttu nielemään sellaisenaan.

Kuntaliitto ei innostu

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen ei innostu energiateollisuuden ehdotuksesta.

— Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvoitteen poistaminen maankäyttö- ja rakennuslaista tuo uusia haasteista kunnille ja asukkaille. Samalla kaukolämmitys menettäisi kilpailukykyään.

Holopainen muistuttaa, että kaukolämpötoiminnan kannattavuus ja kustannustehokkuus perustuvat riittävän suureen lämpökuormaan ja riittävän suureen asiakasjoukkoon jollain tietyllä alueella. Velvoitteen poistaminen rakennuslaista heikentäisi mahdollisuuksia laajentaa kaukolämpöverkkoja.

— Kunnat omistavat suurimman osan kaukolämpöyrityksistä Suomessa ja kunnilla on asemakaavamonopoli. Samalla kunnat kuitenkin myös vastaavat asemakaavojen toteuttamisesta, Holopainen huomauttaa.

Holopaisen mielestä kaukolämpö on luonteeltaan erilainen lämmitysmuoto kuin maalämpö.

— Kaupunkien keskusta-alueilla maalämpöreikiä ei voi porata mihin sattuu, koska maan alle on asennettu runsaasti yhdyskuntainfrastruktuuria.

Kaukolämmitys säilyttänyt asemansa

Kaukolämmitys on säilyttänyt ykköspaikkansa uusien rakennusten lämmitysmuotona jo vuosikymmenet. Vuoden 2013 jälkeen kasvu jopa kääntyi jyrkkään nousuun — markkinaosuus uusissa rakennuksissa nousi muutamassa vuodessa reilusta 50 prosentista lähes 65 prosenttiin. Tämän kertoo Tilastokeskuksen rakennuslupatilasto.

Kakkospaikan lämmitystapamarkkinoilla saavuttaneen maalämmön osuus uudisrakennuksissa oli hieman yli 20 prosenttia vuonna 2013. Tämän jälkeen sen osuus on kuitenkin kääntynyt laskuun. Viime vuonna maalämmön osuus oli enää 18 prosenttia.

Eniten markkinaosuuttaan uudisrakennuksissa on menettänyt sähkölämmitys. Sen markkinaosuus on laskenut tasaisesti vuoden 2005 jälkeen. Viime vuonna uusista rakennuksista sähkölämmityksen valitsi enää noin 12 prosenttia.

Uusissa pientaloissa taas kaukolämmityksen markkinaosuus oli reilut 15 prosenttia viime vuonna. Maalämpö on uusissa pientaloissa selvä ykkönen noin 55 prosentin markkinaosuudella. Maalämpö on syönyt tasaisesti suosiota sähkölämmitykseltä aina 2000-luvun alusta asti. Asetelma uusien pientalojen lämmitystapamarkkinoilla onkin selkeä: maalämmön markkinaosuus nousee, kun sähkölämmityksen markkinaosuus syöksyy — ja päinvastoin. Kilpakumppaneiden rinnalla kaukolämmön asema on kuitenkin säilynyt vakaana (noin 15 prosenttia) uusien pientalojen lämmitysmuotona.

Kaukolämpö on vahvimmillaan suurissa kiinteistöissä: asuinrakennuksista kerrostaloissa ja rivitaloissa. Pientaloihin rakennetut kaukolämmitysjärjestelmät ovat ennen kaikkea alueellinen ilmiö: jotkut kaukolämpöyhtiöt liittävät aktiivisesti pientaloja kaukolämpöverkkoon, mutta eivät kaikki. Siksi alueelliset erot ovat suuria. Pientaloja varten kehitetään kuitenkin jatkuvasti uutta keveämpää verkostotekniikkaa, jonka avulla pientalojen liittämien kaukolämpöverkkoon olisi nykyistä kustannustehokkaampaa.

TAUSTAA

Mikä on kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus?

Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, ”jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta”. Näin toteaa maankäyttö- ja rakennuslaki pykälässä 57 a.

Lain mukaan määräystä sovelletaan uuteen rakennukseen, "jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä".

Määräys ei ole kuitenkaan täysin ehdoton, vaan se sisältää poikkeuksia. Määräystä ei sovelleta rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 prosenttia rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Määräystä ei myöskään sovelleta rakennukseen, jonka pääasiallinen lämmitysjärjestelmä perustuu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin.

Lisäksi määräys ei koske olemassa olevien rakennusten korjauksia, muutostöitä tai laajennuksia.

teksti Petri Sallinen / kuva: Scanstockphoto / graafien lähde: Tilastokeskus