15.04.2016, kello 12.27
Maalämmityksen kasvu-ura taittui
Kaukolämmön suosio jatkaa kasvua
Kaukolämmitys on uudisrakennuksissa ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto. Tuoreen rakennuslupatilaston mukaan yli 60 prosenttia uudisrakennuksista kytketään kaukolämpöverkkoon.
Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, kaikki rakennukset (lähde: Tilastokeskus)
Kaukolämmityksen suosio uudisrakennusten lämmitysmuotona on kasvanut tasaisesti 1990-luvun lopusta asti. Maalämmityksen suosion raju kasvu vuoden 2009 jälkeen ei näytä vaikuttaneen kaukolämmityksen asemaan. Tilastokeskuksen Rakennus- ja asuntotuotantotilastojen perusteella maalämpöjärjestelmät näyttäisivät kilpailevat ennen kaikkea sähkölämmityksen, puulämmityksen ja fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmitysmuotojen kanssa.
Kaukolämmityksen markkinaosuus uudisrakennuksessa oli viime vuonna 60,9 prosenttia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kaukolämmityksen markkinaosuus ylittää 60 prosentin rajan.
Maalämmityksen suosio uudisrakentamisessa sen sijaan on taittumassa. Vuoden 2013 aikana maalämmitys saavutti jyrkän nousun jälkeen 20 prosentin markkinaosuuden uudisrakentamisessa. Viimeisten kolmen vuoden aikana maalämmityksen markkinaosuus on kuitenkin pysynyt 20 prosentin tuntumassa.
Sähkölämmityksen markkinaosuus on laskenut tasaisesti jo pitkään. Viime vuonna se oli hieman yli kymmenen prosenttia. 1980-luvulla sähkölämmityksen markkinaosuus uudisrakennuksissa oli parhaimmillaan lähes 35 prosenttia ja vielä 2000-luvun puolivälissä 30 prosentin tuntumassa. Huippuvuosista on siis tultu alaspäin reippaasti.
Puulämmityksen markkinaosuus uudisrakentamisessa on myös laskenut. 1990-luvun lopussa puulämmityksen markkinaosuus oli yli kymmenen prosenttia — viime vuonna enää muutaman prosentin. Kevyt polttoöljy ja maakaasu ovat uusien rakennusten lämmitysmuotona kuolemassa sukupuuttoon.
Pientaloissa maalämpö on ykkönen
Rakennuslupatilastojen perusteella kaukolämmitys on ennen kaikkea kerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten lämmitysmuoto. Rakennusten lämmitystapavalinnoista voi myös päätellä minkälaisia rakennuksia Suomessa nykyisin rakennetaan. Suomi kaupungistuu vauhdilla ja pientalotkin rakennettaan yhä useammin tiiviisti rakennettujen kaupunkialueiden läheisyyteen.
Uusien pientalojen osalta kaukolämmityksen markkinaosuudessa ei ole viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutosta. Uusissa pientaloissa kaukolämmityksen markkinaosuus on ollut jo pitkään 15 prosentin tuntumassa — maalämmitys on ollut ykkönen viimeiset viisi vuotta noin 58 prosentin markkinaosuudella.
Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, pientalot (lähde: Tilastokeskus)
Kisa pientalorakentajien sieluista käydään ennen kaikkea maalämmityksen ja sähkölämmityksen kesken. Maalämmityksen osuus uusien pientalojen lämmitysmuotona on vakiinnuttanut asemansa — samalla sen voimakas kasvu on kuitenkin taittunut ja kääntynyt loivaan laskuun. Viime vuonna maalämmityksen markkinaosuus uudisrakentamisessa jo laski pari prosenttiyksikköä.
Kun maalämmityksen markkinaosuus kääntyi loivaan laskuun, kääntyi sähkölämmityksen markkinaosuus loivaan nousuun. Lämmitysmuotojen suosiokäyrät ovat toisensa peilikuvia samalla tavalla kuin sosialidemokraattien ja perussuomalaisten kannatukset. Sähkölämmityksen markkinaosuus uusissa pientaloissa oli viime vuonna hieman yli 21 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin se oli noin 18 prosenttia.
Erilaisten hybridilämmitysten markkinaosuus uusissa pientaloissa on myös kasvanut loivasti viime vuosien aikana. Hybridilämmitysten markkinaosuus oli viime vuonna vajaat kahdeksan prosenttia. Hybridilämmitys on usean eri lämmitysmuodon yhdistelmä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että lämpöä tuotetaan esimerkiksi sähkön ja ilmalämpöpumpun yhdistelmällä tai poistoilmalämpöpumpulla ja aurinkoenergialla.
Kuva: Scanstockphoto
Kommentit
Poistoilma- ja ilma-vesilämpöpumput puuttuvat tilastoista
Tilastoista puuttuu noin 1500 poistoilmalämpöpumppua, jotka pääosin menevät uusiin pientaloihin. Mihinkähän ne kirjautuvat? Sähkölämmitykseksi? Toki sieltä puuttuu myös ilma-vesilämpöpumput, mutta niiden pääasiallinen käyttökohde on toistaiseksi ollut saneerauskohteet.
Jussi Hirvonen
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
jussi.hirvonen@sulpu.fi, 0505002751
- ma huhtik. 18 07:23:23 2016
Kyseessä rakennuksen päälämmitysmuoto
Poistoilmalämpöpumput eivät puutu tilastosta. Ne luokittuvat rakennuslupatilastoissa ainakin pääsäänöisesti luokkaan "Muut", toki osa voi olla myös luokassa "Sähkö" (sähkölämmitystähän lämpöpumputkin ovat). Poistoilmalämpöpumppuja hyödynnettäessä kyse on useamman lämmönlähteen hybridilämmityksestä, kuten jutun lopussa kerrotaankin.
- ti huhtik. 19 08:47:15 2016