Lämmön talteenottoa hyödyntävä poistoilmalämpöpumppu sopii parhaiten 1960–1990 luvuilla rakennettuihin poistoilmakonein varustettuihin asuinkerrostaloihin. Niiden osuus Suomen rakennuskannasta on merkittävä. VTT tutki poistoilmalämpöpumppujen käytön vaikutusta kaukolämmön kulutukseen 13:ssa tämän ikäluokan asuinkerrostalossa.

Tutkituissa taloissa kaukolämmön kulutus väheni keskimäärin 50 prosentilla poistoilmalämpöpumpun ansiosta. Asuinrakennuskohtaiset erot olivat kuitenkin suuria — joissakin tapauksissa kaukolämmön kulutus laski peräti 70 prosenttia, joissakin 40 prosenttia. Tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä kaukolämmön kokonaissäästöpotentiaaliksi arvioidaan 2,7 terawattituntia vuodessa, mikä on vajaat kymmenen prosenttia kaukolämmön vuotuisesta kulutuksesta Suomessa. Poistoilmalämpöpumput toimivat sähköllä, jolloin sähkön kulutus vastaavasti kasvaa 0,8 terawattitunnilla vuodessa.

Poistoilmalämpöpumpuilla saavutettava energiansäästöpotentiaali on merkittävä ja keinona se on kustannustehokas. Viime kädessä pumppujen käytön vaikutus Suomen kaukolämmön kulutukseen riippuu kuitenkin siitä, miten kerrostaloyhtiöt haluavat ja kykenevät investoimaan järjestelmiin. Asiantuntijat eivät odota suurta rysäystä, vaan laitteiden asentamiseen ryhdytään normaalien kiinteistöissä tapahtuvien saneerausaikataulujen puitteissa. Käytännössä energiansäästöpotentiaali hyödynnetään vasta pitkällä aikavälillä.

Yhteistuotannon tehokkuus heikkenee?

Poistoilmalämpöpumppujen käyttö vaikuttaa kaukolämpöjärjestelmään kahdella eri tavalla. Kaukolämmön kulutus vähenee ja kaukolämpöä käyttävästä kohteesta voimalaitokselle virtaavan paluuveden lämpötila nousee. Molemmat ilmiöt heikentävät sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämpöverkon toiminnan tehokkuutta. Kun kaukolämpöverkon paluuveden lämpötila nousee, kasvavat verkon lämpöhäviöt. Samalla verkossa on kierrätettävä suurempia määriä vettä. Poistoilmalämpöpumppujen sopivalla asennustavalla voidaan kuitenkin eliminoida kaukolämpötoiminnalle syntyviä haittoja.

Rakennuskannan ikä ja energiansäästöpotentiaali vaihtelevat alueellisesti. Myös poistoilmalämpöpumppujen käytöstä kaukolämpötoiminnalle aiheutuvat vaikutukset voivat olla hyvinkin erilaisia eri kaukolämpöyhtiöiden kesken. Mitä enemmän kaukolämpöverkkoon kytkettyihin kiinteistöihin asennetaan poistoilmalämpöpumppuja, sitä suurempia ovat niiden vaikutukset kaukolämmön tuotantoon. Nuorilla asuinalueilla energiansäästöpotentiaali ei ole yhtä merkittävä kuin vanhoilla.

Muutoksen arvioidaan olevan melko hidasta, joten kaukolämpöyhtiöillä on mahdollisuudet varautua muutokseen aiheuttamiin haasteisiin. VTT:n tutkimuksen mukaan kehitys luo joka tapauksessa kustannuspaineista kaukolämpöyhtiöille — samalla joudutaan miettimään, mikä olisi kaukolämmön oikea hinnoitteluperiaate uudessa tilanteessa. VTT:n tutkijoiden mielestä kaukolämmön kilpailukykyä suhteessa lämpöpumppuihin voi parantaa esimerkiksi painottamalla laskutusperusteissa perusmaksua — tällöin lämpöenergian hintaa voitaisiin laskea.

Poistoilmalämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä –tutkimuksen loppuraportin voi ladata koneelle tästä.

Kuva: Scanstockphoto