Kostama muistutti, että kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto, johon liittyvän lämmön ja sähkön tuotannon osuus koko Suomen primäärienergian käytöstä on noin 15 prosenttia.

– Kaukolämpöala tavoittelee koko energia-alan tavoin hiilineutraalia tulevaisuutta. Tavoite on haastava, mutta saavutettavissa. 2000 – luvulla on rakennettu yli 40 voimalaitosta, jotka tuottavat kaukolämpöä ja sähköä. Sen lisäksi on tehty yli 350 lämpökeskusta.

Valtaosa uusista laitoksista käyttää bioenergiaa. Uusiutuvien energialähteiden, käytännössä bioenergian osuus kaukolämmön tuotannossa on nyt jo noin 31 prosenttia. Osuus voi nousta yli 50 prosenttiin 2020 – luvun alkupuolella.

– Tällöin kaukolämpöala olisi hienosti täyttänyt osuutensa Suomen uusiutuvien energialähteiden velvoitteesta, joka vuodelle 2020 on 38 prosenttia, Kostama korosti.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana kaukolämpöala on investoinut lähes 3 miljardia euroa puuta ja jätettä käyttäviin laitoksiin. Tiedossa on lisäksi noin 2 miljardin investointisuunnitelmat.

Tuotantokapasiteetin osalta kaikki edellytykset uusiutuvien energialähteiden käytön merkittäväksi lisäämiseksi ovat Kostaman mukaan siten olemassa. Tarvitaan vielä metsänomistajien aktivoitumista ja sen myötä puukaupan käynnistymistä kunnolla.

Rakentamismääräyksiin tasapuolisuutta

– Uusiutuvaan energiaan perustuva lämmöntuotanto on yhtä arvokasta riippumatta siitä, missä se sijaitsee, minne sitä rakennetaan lisää tai kuka sen omistaa, Jari Kostama totesi.

Siksi myös rakentamismääräysten tulee hänen mielestään kohdella neutraalisti kaikkea uusiutuvaa ja hiilineutraalia tuotantoa tai talteenottoa - sekä olemassa olevaa että uutta.

– Nykyisten rakentamismääräysten määrittelemää ns. omavaraisenergiaa tuotetaan tai otetaan talteen mittavia määriä myös kiinteistön ulkopuolella. Nykyinen käsittely ei ole neutraali sijainnin tai omistajuuden näkökulmasta. Eli pieni ei aina ole kaunista!

Kuva: Energiateollisuus ry/ Marika Määttä