Asiasta raportoineen EURACTIV:n mukaan IEA:n pääjohtaja Fatih Birol osoitti kehunsa Saksan talousministeri Peter Altmaierille esitellessään 19. helmikuuta järjestön maaraportin, joka Saksan kohdalla oli ensimmäinen sitten vuoden 2013. Birol sanoi, että Saksaa voi pitää energiamuutoksen mallimaana.

Birolin ylistävät sanat eivät kuitenkaan olleet itsestään selviä siinä mielessä, että Saksa ei saavuta vuoden 2020 ilmastotavoitteita. Mutta energiajärjestön pääjohtaja sanoikin katsovansa asiaa laajemmasta perspektiivistä todetessaan, että viime vuoden CO2-päästövähennyksistä vastasivat pääasiassa EU ja Yhdysvallat.

- Euroopan sisällä Saksa saavutti ”huomattavan” 8 prosentin päästövähennyksen vuonna 2019, mikä on suurin vähennys sitten 1950-luvun, Birol huomautti. Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että Saksan energian kulutus on pysynyt vakaana viimeisten 10 vuoden aikana, vaikka talous on samaan aikaan kasvanut 12 prosenttia.

Kysymys on Birolin mukaan energiatehokkuuden edistymisestä, mikä osoittaa, että energiantarve voi vähentyä myös edistyneissä talousmaissa. Näinhän on viime vuosina käynyt myös Britanniassa.

Silti Saksa on jäämässä jälkeen vuoden 2020 päästövähennystavoitteestaan. Ajatushautomo Agora Energiewenden mukaan Saksa saavutti viime vuoden lopussa 35 prosentin CO2-vähennyksen verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Tavoitteesta ollaan jäljessä 5 prosenttiyksikköä.

Saksassa suunnitteilla kolme LNG-terminaalia

IEA:n mukaan maakaasu on paras väliaikainen ratkaisu Saksalle paikata aukkoa, joka syntyy, kun maa luopuu hiilestä ja ydinvoimasta. Tuo ”aukko” on nyt noin 40 prosenttia maan sähköntuotannosta.

Energiajärjestö on lisäksi sitä mieltä, että nesteytetty maakaasu eli LNG on parempi vaihtoehto kuin putkikaasu. Vuoteen 2040 mennessä jopa 60 prosenttia maailmalla kaupattavasta maakaasusta voidaan toimittaa nesteytettynä. LNG:tä käytetään enenevässä määrin myös Saksassa.

Saksan nykyhallituksen osapuolet, kristillisdemokraatit (CDU+CSU) sekä sosiaalidemokraatit (SPD) ovat sitoutuneet kehittämään LNG-infrastruktuuria. Maassa suunnitellaan nyt kolmen ensimmäisen terminaalin rakentamista. Euroopassa on tällä hetkellä kaikkiaan 28 LNG-terminaalia.

IEA kehottaa Saksaa monipuolistamaan mahdollisimman nopeasti kaasun hankintansa. Nyt maakaasusta noin puolet tulee Venäjältä, ja toisesta puoliskosta vastaavat Norja (31%) ja Hollanti (22%).

Hollannin maakaasutuotannon arvioidaan kuitenkin päättyvän vuoden 2030 tienoilla, jolloin Saksan on tarkoitus lisätä tuontiaan suoraan Venäjältä nyt rakenteilla olevan Nord Stream 2:n välityksellä. Putkilinjan rakentamista vastustavat voimakkaasti Puola ja Yhdysvaltain hallinto, jotka ovat uhanneet sanktioilla putkiston rakentamisessa olevia yrityksiä.

Talousministeri Altmaierin mukaan Venäjä on vain yksi vaihtoehdoista. Hän sanoo saksalaisten haluavan välttää monopoleja. IEA:n Birolkin suhtautui asiaan diplomaattisesti ja neutraalisti todetessaan, että Saksan hallitus päättää itsenäisesti, mistä hankkii kaasunsa.

Maailman kaasumarkkinoilla vallitsevan ylitarjontatilanteen ja siitä johtuvien edullisten hintojen vuoksi nyt on kuitenkin hyvä aika tehdä uusia hankintasopimuksia.

Kantaverkon laajennus “ykkösasioita”

IEA arvioi uusiutuvan energian kasvun Saksassa “erittäin hyväksi”, kun uusiutuvat kattavat nyt maan sähkönkulutuksesta 38 prosenttia. Altmaierin mukaan se myös tarkoittaa, että 35 prosentin tavoite vuodelle 2020 on ylitetty. Lisäksi vihreän sähkön uusia ennätyksiä on odotettavissa, kun sen hinnan odotetaan jatkavan laskuaan tulevinakin vuosina.

Syyskuussa esitellyssä ilmastonsuojelupaketissaan Saksan hallitus sopi ottavansa käyttöön kansallisen päästökauppajärjestelmän lämmitysöljylle, maakaasulle, dieselille ja bensiinille vuodesta 2021 lähtien. Osalla järjestelmän tuotoista lievennetään uusiutuvan energian laista johtuvia verorasituksia.

Vaikka uusiutuva energia on Saksassa yhä kasvusuunnassa, maan tuulivoimateollisuus ja eritoten maatuulivoima on varsin syvässä kriisissä.

Uusiutuvan energian lakiin perustuvat tuet, joista monet tuulipuistot yhä nauttivat, päättyvät tänä vuonna. Samalla uusien maatuulivoimahankkeiden hyväksyntä ja uusien sähkölinjojen rakentaminen ovat vaikeutuneet merkittävästi.

- Tässä mielessä kantaverkon laajentaminen on noussut “ykkösasiaksi”, pääjohtaja Birol korostaa. Pohjois-eteläsuuntaista siirtoyhteyttä on pikaisesti laajennettava, jotta Saksan tavoitetta saavuttaa 65 prosentin uusiutuvan sähkön osuus vuoteen 2030 mennessä ei vaaranneta.

Vedyn tuotantoa tehostettava

Liikenteen ja rakennusten vähähiilisyyden tavoittelu edellyttää Saksassa myös lisäponnisteluja. IEA:n mukaan maan on luotava vahvat kannustimet sähköautoiluun ja julkiseen liikenteeseen. Lisäksi muutosta on saatava aikaan lämmityksessä, joka yhä perustuu paljolti fossiilisiin polttoaineisiin. Kodeista 25 prosenttia lämpiää öljyllä ja 44 prosenttia maakaasulla.

- Vedyllä tulee olemaan välttämätön osa kummankin sektorin saattamisessa hiilineutraaliksi, Birol sanoo ja jatkaa, että vihreän vedyn pääongelma on vielä kustannus. Sitä voidaan alentaa vain lisäämällä merkittävästi elektrolyysin kapasiteettia.

Sen vuoksi Kansanvälisen Energiajärjestön pääjohtaja toivookin, että Saksan hallitus voi pian sopia ja panna täytäntöön vetystrategian, jonka talousministeri Peter Altmaier esitteli helmikuun alussa. Toistaiseksi vedyn käyttö teollisessa mittakaavassa on Saksassakin vasta alkutekijöissään.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock