Näin sähköä tuotettiin Suomessa eri tuotantomuodoilla elokuun loppuun päättyvän 12 kuukauden jaksolla. Vesivoimatuotanto kääntyi laskuun ja erillistuotanto eli lauhdetuotanto kääntyi loivaan nousuun.

Kesä-, heinä- ja elokuun aikana suomalaiset vesivoimalaitokset tuottivat sähköä yhteensä 2,4 terawattituntia. Tämä on aika vähän — peräti 35 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin saman jakson aikana. Vaikuttiko ennätyksellisen kuuma kesä vesisähkön tuotannon supistumiseen?

Samaan aikaan suomalaiset laudevoimalaitokset tahkosivat sähköä yli 130 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lauhdevoimalaitokset eli sähkön erillistuotanto ei ole viime vuosien aikana menestynyt erityisen hyvin kisassa muiden sähköntuotantomuotojen kanssa. Kesäkuukausina laudesähkö kuitenkin kelpasi enemmän kuin hyvin pohjoismaisille sähkömarkkinoille.

Mitä kesällä oikein tapahtui — korvasiko suomalainen lauhdesähkö vesivoimalaitosten tuotantovajeen? Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen kuitenkin tietää, että vesivoimatalouden kannalta kesä ei ollut mitenkään erikoinen. Alueellisesti kärsittiin kuivuudesta ja esimerkiksi Kokemäenjoen vesistössä vettä oli niukasti. Saimaalla sen sijaan vettä oli normaalia enemmän — Saimaa peräti tulvi keväällä.

— Kesä oli valtakunnallisesti vesivoimatalouden kannalta kuiva, mutta ei äärimmäisen kuiva, Vehviläinen huomauttaa.

Kesäkuukausien kuivuus ei sitä paitsi vaikuta vesivoimalaitosten tuotantoon. Kesällä laitokset tuottavat sähköä pitkälti vesivarastojensa turvin. Varastoihin kerätty vesi on peräisin jo edellisen vuoden keväällä ja syksyllä talteen otetuista tulvavesistä.

— Suomalaisten vesivoimalaitosten vesivarastojen täyttöaste on tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Tilanne ei ole erityisen huono. Normaalisti tähän aikaan vuodessa täyttöaste on keskimäärin 70 prosenttia. Sitä paitsi tällä hetkellä vesivarastojen pinnanlasku on pysähtynyt, Vehviläinen toteaa.

Vehviläinen vielä muistuttaa, että syksyn aikana vesivoimatalouden kannalta tärkeissä vesistöissä virtaamat yleensä lisääntyvät syyssateiden aikana.

— 75 prosentin todennäköisyydellä vesivarastojen normaali täyttöaste saavutetaan syksyn aikana.

Hinta ohjaa varastojen käyttöä

Näillä näkymin vettä siis näyttää kertyvän normaaliin tapaan vesivoimalaitosten varastoaltaisiin. Sieltä vettä voi sitten ottaa vesivoimalaitosten käyttöön kylminä ja pimeinä talvikuukausina, jolloin sähkönkäyttö on huipussaan. Tämä on myös syy, miksi vesivoimalaitoksilla jauhetaan sähköä enemmän talvella kuin kesällä — laitosten tuottamasta sähköstä saa talvella paremman hinnan. Muihin sähköntuotantomuotoihin verrattuna mahdollisuus varastoida vettä — eli energiaa — on ylivoimainen kilpailuetu.

Entä kasvupyrähdyksen kokenut suomalainen lauhdesähkön tuotanto? Tämä ei liity oikeastaan mitenkään suomalaisen vesivoimatuotannon tapahtumiin, mutta kesän kuivuuteen se liittyy, kun perspektiivi laajennetaan Suomesta pohjoismaihin.

Kesällä kuivuus koetteli myös Ruotsia ja Norjaa — etenkin Norjassa vesi hupeni voimalaitosten varastoaltaissa. Kuivuus supisti Norjan vesivoimatuotantoa peräti viidenneksellä.

Norjalaisen sähkötyhjiön täyttäjäksi ilmaantui suomalainen lauhdesähkö. Hieman yllättäen suomalainen lauhdesähkö teki kauppansa ja oli niin haluttavaa, että tuotanto singahti kesäkuukausien aikana yli 130 prosentin lentoon.

Lisäksi tuulisähkön osuus pohjoismaisessa sähköntuotantopaletissa on jo niin merkittävä, että tuulettomat hetket aiheuttavat tuotantovajeita — tosin hitaasti reagoivasta lauhdesähkö tuotannosta ei ole tuulivoimalaitosten reikien paikkaajaksi.

Norjan vesivarastoissa tapahtuvat muutokset näkyvät nopeasti Pohjolassa ja niiden vaikutus tuntuu. Suomalaisen vesisähkön painoarvo sen sijaan on vähäinen. Kun syyssateet ropisevat norjalaisten vesivoimalaitosten laareihin, kasvaa edullisen vesisähkön tarjonta pohjoismaisilla markkinoilla. Todennäköisesti samalla suomalaisen lauhdesähkön kysyntää hiipuu.

Fakta

Vesivoimatuotanto kesäkuukausien aikana Suomessa

— 2018: 2,4 TWh (2375 GWh)
— 2017: 3,7 TWh (3711 GWh)
— tuotanto 35 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna

Sähkön erillistuotanto (lauhdevoimatuotanto) kesäkuukausien aikana Suomessa

— 2018: 1,4 TWh (1363 GWh)
— 2017: 0,6 TWh (641 GWh)
— 133 prosenttia enemmän kuin viime vuonna

teksti Petri Sallinen