Tuulivoimaloita Luoteis-Kiinassa sijaitsevassa Dabanchengissa. 

Kiina on maailman suurin aurinko- ja tuulivoimateknologian investoija ja maa kehuukin työllistävänsä ihmisiä enemmän aurinkoenergian piirissä kuin hiilikaivostoiminnassa. Se on osa Kiinan pitkän ajan talousstrategiaa, jolla on tarkoitus hallita tärkeitä teknologia-aloja.

Tulenpalavalla kiireellä ja ennennäkemättömällä laajuudella tehdyt puhtaan energian investoinnit johtuvat osittain siitä, että ilma on laadultaan Kiinassa monin paikoin erittäin huonoa – jopa vaarallista hengitettäväksi. Ja puhtaan energian investoinneista huolimatta maa on yhä maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Noin 30 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä on Kiinan kontolla.

Mutta oikeansuuntaiset liikkeet ovat olleet Kiinan valttikortti, jolla se on lisännyt johtajuusrooliaan maailmannäyttämöllä. Ja tämä kaikki tapahtuu juuri silloin, kun Yhdysvaltain ääni ilmastopolitiikassa on heikentynyt. Siitä kiittäminenhän on presidentti Donald Trumpia, joka on ilmoittanut vetävänsä Yhdysvallat ulos Pariisin ilmastosopimuksesta.

Kysymys myös kilpailukyvystä

- Kiina haluaa olla puhtaan energiatalouden johtava maa, sanoo luonnonvarojen suojeluneuvoston (Natural Resources Defense Council) Aasiasta vastaava johtaja Barbara Finamore. Joidenkin mukaan Kiina osallistui teolliseen vallankumoukseen jälkijunassa ja tietotekniikkaankin vähän hidastellen, mutta puhtaan energian vallankumoukseen se tuli lähdöstä alkaen kärkijoukossa — ja on päättänyt johtaa sitä, Finamore jatkaa.

Pariisin sopimusta kritisoinut Trumpin hallinto katsoo, että Kiinan sitoumukset sallivat maan lisätä päästöjään vielä yli vuosikymmenen ajan, kun taas Obaman hallinnon lupaamat päästövähennykset vahingoittaisivat talouskasvua Yhdysvalloissa. Lisäksi nykyhallinto korostaa, että päästöjä leikattiin reippaasti jo viime vuosikymmenen aikana, mutta että se ei ollut niinkään amerikkalaisen ilmastopolitiikan ansiota, vaan sähköntuottajien, jotka vaihtoivat hiilestä edullisempaan maakaasuun. Kiinan jälkeen Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin päästäjä 15 prosentin osuudellaan.

Kiinan presidentille Xi Jinpingille puhtaan energian investoinnit eivät ole vain taistelua ilmastonmuutosta vastaan ja saastuneen ilman puhdistamista vaan myös kysymys taloudellisesta kilpailukyvystä. Kiina on käyttänyt kuulataktiikkaa pyrkimyksessään hallita kärkiteknologiaa, joka on Washingtonin ja Pekingin välisen kauppasodan keskiössä. Kiinalaiset ovat ottaneet käyttöön tuntuvat valtion tuet aurinkopaneeleille ja näin pakottaneet markkinaehtoiset kilpailijat pudottamaan paneelien hintoja.

Kiinasta kolmannes tuuliturbiineista ja aurinkopaneeleista

Finamoren mukaan Kiina vastaa noin kolmanneksesta maailman tuuliturbiinien ja aurinkopaneeleiden valmistuksesta. Ja sen investoinnit ovat johtaneet siihen, että aurinko- ja tuuliteknologiatuotteiden hinnat tulivat alas lähes kolme neljännestä viimeisen vuosikymmenen aikana.

Nämä ponnistukset ovat sallineet Kiinan vähentää hiilen osuutta koko energiapaletissaan 80 prosentista 60 prosenttiin sen jälkeen, kun hiilen käytön kasvu oli ollut vuosikymmenen ajan kaksinumeroista. Kiina on lisäksi edistänyt sähköistymistään silmänräpäysvauhdilla. Sillä on lähes puolet maailman sähköisistä ajoneuvoista, puolet latausinfrastruktuurista ja 99 prosenttia maailman sähköbusseista.

- Kiinan tahdin myötä sähköautojen akkujen hinnat ovat halventuneet kahdella kolmanneksella viimeisten viiden vuoden aikana ja ovat nyt pisteessä, jossa sähköautot ovat kilpailukykyisiä kaasukäyttöisten henkilöautojen kanssa, Finamore lisää.

- Kiina on rakentanut uusiutuvan energian kapasiteettia enemmän kuin mikään muu maa maailmassa, toteaa Jonathan Pershing, joka oli ilmastonmuutoksen erikoislähettiläs Obaman hallinnossa. Nyt ohjelmajohtajana Hewlett Foundationissa työskentelevän Pershingin mukaan sillä, että Yhdysvallat ei ole kansallisella tasolla onnistunut puolustamaan uusiutuvaa energiaa, on pitkävaikutteisia taloudellisia seuraamuksia.

- Me olemme päättäneet olla tekemättä kovin paljon, kun muut ovat päättäneet toisin, Perhing sanoo ja jatkaa, että nuo asiat ovat sitä, mikä määrittelee tulevan kilpailukyvyn. Eikä kysymys ole pelkästään ilmastonmuutoksesta, vaan myös siitä, että tähän suuntaan teknologia ja koko maailma ovat menossa. Jos et ole mukana siinä, et ole myöskään voittaja.

Ilmastodiplomatiakin uusittu

Aggressiivisten vihreiden investointiensa ohella Kiina on työstänyt uusiksi myös ilmastodiplomatiansa. Kun Yhdysvallat vetäytyy, Kiina on ottamassa johtopöydän ykköspaikan. Kun Pariisin ilmastosopimusta neuvoteltiin vuonna 2015, Kiinaa arvosteltiin siitä, että se halusi tulla kohdelluksi kehitysmaana, jonka sallittaisiin jatkaa päästöjensä lisäämistä vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen alkaisivat vasta vähennystoimet.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että päästöt ovat huipussaan selvästi ennen vuotta 2030. Nyt Kiina osallistuukin niin kutsutun Major Economies Forumin (MEF) istuntoihin, joissa johtavien teollisuusmaiden ministerit yrittävät päästä yhteisymmärrykseen ilmastoneuvotteluissa. Foorumia johti pitkään Yhdysvallat, mutta Kanada otti sen paikan amerikkalaisten vetäydyttyä ryhmästä.

- Kiina on kulkenut pitkän matkan siirtyessään ilmastohangoittelijasta Pariisin sopimuksen ja globaalin ilmastohallinnon vahvaksi tukijaksi, Finamore sanoo. Eivätkä ihmiset edes tajua, kuinka nopeasti asiat ovat muuttuneet, hän korostaa.

Kanadan ympäristöministeri Catherine McKenna kuvaa tilannetta hankalaksi, kun USA käveli ulos MEFistä viime vuoden kesäkuussa. Siitä huolimatta kokous pidettiin Kiinan ottaessa paikkansa EU:n rinnalla. McKennan mukaan on tärkeää pitää Kiinan mielenkiinto foorumissa korkealla.

- Uskon heidän todella luottavan ilmastotoimiin ja näkevän niissä mahdollisuuden. Tarvitsemme heidät foorumissa Euroopan Unionin ohella. Ilman amerikkalaisten johtajuuttakin on myönteistä, että kansainvälisesti edetään asiassa, jossa Kiina ja EU työskentelevät yhdessä, McKenna sanoo.

Kiina käy ilmastokeskustelua USA:n osavaltioiden kanssa

Trumpin ilmoitettua vuonna 2017 että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin sopimuksesta, joukko amerikkalaisia kuvernöörejä perusti vastavetona ilmastoliittouman, U.S. Climate Alliancen. Liittoumaan kuuluu nyt 24 osavaltiota ja Puerto Rico. Liittouma vastaa noin 40 prosenttia Yhdysvaltain päästöistä ja sen on valmis neuvottelemaan sopimuksesta muun muassa Kiinan kanssa, kun liittovaltio ottaa takapakkia.

Pekingissä vuonna 2017 pidetyssä energiakonferenssissa Xi Jinping tapasi Kalifornian kuvernöörin Jerry Brownin ja keskusteli hänen kanssaan ilmastotoimiin liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista. Samaan aikaan kaupungissa oli myös Yhdysvaltain energiaministeri Rick Perry, mutta häntä Jinping ei tavannut.

- Yhdysvallat on todella syrjäytymässä. Muu maailma tajuaa, että meidän on ryhdyttävä toimiin, U.S. Climate Alliancea johtava Julie Cerqueira totesi POLITICOlle.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Getty Images