Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna lähes samanlaisin eväin kuin vuotta aikaisemmin. Päästöttömien polttoaineiden osuus oli 46 prosenttia — sama kuin vuonna 2017. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden osuus sen sijaan kasvoi kahdella prosentilla, kun kehnoa puupolttoainetta korvattiin turpeella kylmän alkuvuoden aikana.

Kaukolämmön tuotannossa päästöttömiä polttoaineita ovat metsäpolttoaineet, teollisuuden puutähteet, biomassat ja hukkalämpöjen hyödyntäminen. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia polttoaineita taas ovat kivihiili, maakaasu, turve ja öljy.

Tuontipolttoaineiden käyttö ennallaan

Kaukolämmön tuotannossa osa polttoaineista on kotimaisia, osa on tuontitavaraa. Tuontipolttoaineita ovat kivihiili ja maakaasu. Niiden yhteenlaskettu osuus kaukolämmön tuotannossa oli viime vuonna 33 prosenttia. Tuontipolttoaineiden käytössä ei tapahtunut muutosta vuoteen 2017 verrattuna.

Tuontipolttoaineiden keskinäinen käyttö sen sijaan muuttui. Kivihiiltä kului vähän vähemmän ja vastaavasti maakaasua vähän enemmän. Kivihiilen osuus tuotantopaletissa laski 23 prosentista 20 prosenttiin — maakaasun osuus taas nousi kymmenestä prosentista 13 prosenttiin.

Kotimaiset polttoaineet ovat turvetta lukuun ottamatta päästöttömiä. Päästöttömien polttoaineiden käytössäkään ei viime vuonna tapahtunut olennaisia muutoksia. Metsäpolttoaineiden osuus oli 17 prosenttia (18% vuotta aikaisemmin), teollisuuden puutähteiden osuus 12 prosenttia (11%), biomassojen 7 prosenttia (8%) ja hukkalämpöjen 10 prosenttia (9%). Turpeen käyttö kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä 16 prosenttiin.

Biomassa korvaa fossiilisia

Biomassojen käyttö kaukolämmön tuotannossa alkoi 1980-luvun alussa. Aluksi biomassojen käyttö kasvoi hitaasti, mutta vuoden 2007 jälkeen uusiutuvan energian hyödyntäminen pompahti jyrkkään nousuun. Samalla biomassojen rinnalla ryhdyttiin käyttämään teollisuuden ja yhdyskuntien hukkalämpöjä, joista voidaan jalostaa kaukolämpöä. 2010-luvulla uusiutuvan energian käyttö on jo kaksinkertaistunut kaukolämmön tuotannossa.

— Tällä vauhdilla kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt puoliintuvat ensi vuosikymmenellä ja 2030-luvulla kaukolämmön tuotanto on jo päästötöntä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Energiatoimiala todennäköisesti saavuttaa päästövähennystavoitteensa etuajassa, nopeammin kuin mitä tähän mennessä on arvioitu.

Fossiilisista polttoaineista maakaasun ja öljyn käyttö ovat vähentyneet eniten. Vielä 2000-luvun alussa maakaasu oli tärkein kaukolämmön tuotannon polttoaine. Nyt sen osuus on enää kolmannes huippuvuosien käytöstä. Öljy on jo ehtinyt kutistua marginaaliin.

Tällä hetkellä kaukolämpöyhtiöt etsivät aktiivisesti ratkaisuja kivihiilen käytön vähentämiseksi.

Viime vuonna kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat hitusen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana päästöt ovat kuitenkin laskeneet peräti 26 prosenttia. Syynä on uusiutuvan energian käytön lisääntyminen.

Viimevuotinen hiilidioksidipäästöjen kasvu on Leskelän mukaan tilapäinen ilmiö. Tapahtuneen syynä oli kylmä alkutalvi ja heikkolaatuinen märkä energiapuu. Kehnoa puuta korvattiin turpeella, mikä lisäsi hiilidioksidipäästöjen määrää.

Suomessa on noin 150 kaukolämpöyhtiötä, joista lähes kaikki ovat kuntien omistamia. Yhtiöiden väliset erot polttoaineiden käytössä ovat suuria. Yhtiöistä 70 prosenttia käyttää pääpolttoaineena uusiutuvaa energiaa tai hukkalämpöjä — joillakin alueilla uusiutuvalla energialla tuotetaan jo kaikki kaukolämpö. Maakaasun käyttö on keskittynyt maakaasuverkon varrella oleville alueille ja kivihiilen käyttö suurimpiin rannikkokaupunkeihin.

Kaukojäähdytyksessä kova kasvu

Kaukojäähdytysenergian myynti kasvoi viime vuonna peräti 35 prosenttia. Syynä oli kuuma kesä ja kaukojäähdytyksen tarjonnan laajentuminen. Viime vuonna kaukojäähdytysenergiaa myytiin 300 000 megawattituntia, kun vuotta aikaisemmin myynti oli vielä 220 000 megawattituntia. Kaukojäähdytystä tarjoaa tällä hetkellä 11 yhtiötä.

Yli 90 prosenttia kaukojäähdytyksestä tuotetaan energialähteillä, jotka muuten menisivät hukkaan. Kaukojäähdytyksen tuottamisessa hyödynnetään myös vesistöistä ja ulkoilmasta saatavaa energiaa.

Kaukojäähdytys tuotetaan suurimmaksi osaksi lämpöpumpuilla. Niiden osuus viime vuonna tuotetusta kaukojäähdytyksestä oli 68 prosenttia. Vapaajäähdytyksen osuus oli 20 prosenttia, kompressoreilla syntyi jäähdytyksestä 8 prosenttia ja absorptiolämpöpumpuilla 4 prosenttia.

KAINALOSSA

Kaukolämmitys on kestosuosikki

Kaukolämmitys on uudisrakennuksissa selvästi suosituin lämmitysmuoto. Tämä selviää rakennuslupatilastoista. Tilastojen mukaan 75 prosenttia uudisrakennuksista päätti viime vuonna valita lämmitysmuodoksi kaukolämmityksen. Uudisrakennuksissa kaukolämmitys on ollut jo pitkään vakaassa nousukiidossa.

Rakennuslupatilastot kertovat myös sen, että lämpöpumppujen markkinaosuus uudisrakennuksissa on viimeisten vuosien aikana laskenut. Parhaimmillaan lämpöpumppujen markkinaosuus oli vuonna 2013, jolloin noin 20 prosenttiin uudisrakennuksista asennettiin lämpöpumppu. Viime vuonna lämpöpumppujen markkinaosuus supistui 18 prosenttiin.

Tilastojen mukaan sähkölämmityksen asema uudisrakentamisessa on ollut syöksykierteessä jo pitkään. Vielä vuonna 2003 sähkölämmityksen markkinaosuus uudisrakennuksissa oli kolmannes — viime vuonna enää reilut kymmenen prosenttia. Kovin kisaa uudisrakentajien sieluista käydään sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen kesken.

Kaikista rakennetuista asuin- ja palvelurakennuksista kaukolämmitykseen on kytketty 46 prosenttia. Sähkölämmityksen osuus on 17 prosenttia, lämpöpumppujen 15 prosenttia, puun 13 prosenttia ja öljyn 8 prosenttia.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto