28.05.2015, kello 15.03

Hallitusohjelma korostaa kotimaisia polttoaineita

Kivihiilen tappotalkoot alkavat

Uuden hallituksen ohjelmassa energiapolitiikka on leivottu tiukasti samaan limppuun biotalouden kanssa. Hallitusohjelman energiapolitiikan johtoajatuksena on fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen kotimaisella bioenergialla.

Timo Soinin, Juha Sipilän ja Alexander Stubbin laatiman hallitusohjelman energiapolitiikka korostaa uusiutuvaa energiaa ja vähentää fossiilisten tuontipolttoaineiden käytttöä.

Hallitusohjelman energiapolitiikka on tiiviissä liitossa kansantalouden kanssa. Kotimaisen energian käytön lisäämisen arvellaan parantavan työllisyyttä ja fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentämisen korjaavan kauppatasetta, kun energiaraaka-aineisiin käytetyt eurot jäävät pyörimään suomalaiseen talouteen. Lisäksi energiantuotannon omavaraisuus paranee ja ilmastopäästöt vähenevät. Alkusyksyyn mennessä uusi hallitus aikoo asettaa yksityiskohtaiset mittarit, joilla asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Kivihiili hallituksen pannaan

Kivihiilen käytöstä luopuminen energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä on hallitusohjelman painavin energiatoimialaa koskeva linjaus. Tähän ei suoranaisesti voi pakottaa, mutta verotuksen avulla kivihiilen käytöstä saadaan helposti enemmän kuin kallista. Kivihiilen tappotalkoita hallitus avittaa veroilla. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytössä ollut hiilidioksidiveron alennus poistetaan. Tämä nostaa kaukolämmön hintaa — yhteistuotantolaitoksissa syntyvän sähkön hintaan vero ei kuitenkaan vaikuta. Veron on laskettu tuottavan 90 miljoonaa euroa vuodessa valtion kassaan.

Kivihiilen ja maakaasun käyttäminen yhteistuotantolaitoksissa on siis tulevaisuudessa aikaisempaa selvästi kalliimpaa — turpeen tai puun käytön hintaan linjaus ei suoraan vaikuta. Alustavien laskelmien mukaan valtio kerää kivihiilellä ja maakaasulla tuotetun kaukolämmön avulla rahaa noin 40 prosenttia nykyistä enemmän. Kustannusvaikutus kohdistuu noin 70 prosenttiin Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä ja vajaaseen kahteen miljoonaan kansalaiseen.

Veroidean tavoitteena on kepittää energiayhtiöt korvaamaan kivihiili ja maakaasu sähkön ja lämmön yhteistuotannossa uusiutuvalla kotimaisella polttoaineella. Jos näin tapahtuu, niin samalla kivihiilen ja maakaasun käytön verottamisesta syntyvät tulot jäävät saamatta — uusi vero syö veropohjansa.

Riittääkö kotimainen puu?

Tappotalkoiden kohteena olevia fossiilisia polttoaineita käytetään suurten rannikkokaupunkien voimalaitoksissa. Niissä kivihiili on ajateltu korvattavan pääasiallisesti kotimaisella puulla. Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa on jo olemassa suunnitelmat puun käytön lisäämiseksi. Monella paikkakunnalla puuta poltetaan jo kivihiilen kanssa. Hallitusohjelman linjaus kuitenkin tarkoittaa sitä, että puun käyttöä on lisättävä entisestään. Lisäksi puun käyttäjien joukkoon halutaan muitakin suuria kaupunkeja, kuten Vaasa.

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa tulevalla hallituskaudella. Energia-alalla puun kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, jos kaikki suuret kaupungit korvaavat voimalaitoksissaan fossiiliset polttoaineet kokonaan puulla niin kuin pitäisi vuoteen 2030 mennessä. Samalla hallitusohjelma haluaa nostaa liikennepolttoaineiden bio-osuuden 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös lämmityksessä käytettävä öljy on tarkoitus korvata uusiutuvilla.

Puun odotetaan pelastavan tilanne monella sektorilla. Jos kaikki hallitusohjelmassa asetetut puunkäytön tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti, kasvaa puun kysyntä reippaasti — samalla sen hinta nousee. Kotimaisia biomassavaroja ei ehkä riitäkään kaikille, jolloin rannikkokaupunkien energiayhtiöiden kannattaa hankkia puupellettejä kansainvälisiltä markkinoilta — tämä taas vaikuttaa negatiivisesti kauppataseeseen.

Hyvästit yhteistuotannolle?

Hallitusohjelman tahdon mukaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa olisi päästävä eroon viimeistään 15 vuoden aikana. Kivihiilen käyttöön perustuvat laitokset eivät kuitenkaan taivu kuin osittain polttoaineiden käytön muutoksille. Laitoksia on joko saneerattava puunkäytölle sopiviksi tai niiden käytöstä on luovuttava ja rakennettava kokonaan uusia laitoksia. Tältäkin osin on tiedossa kustannuksia, jotka siirtyvät kaukolämmön hintaan.

Suomalainen erikoisuus ja tehokkaan energiantuotannon symboli — sähkön ja lämmön yhteistuotanto — saattaakin siirtyä historiaan. Sähkön ja lämmön tuottaminen samassa laitoksessa on tulevaisuudessa entistä kannattamattomampaa. Hallitusohjelman energiapoliittisen osuuden laadintaan osallistunut kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen tosin huomauttaa tuoreessa blogissaan, että ”fossiili-CHP:n suojelu on vanhanaikaista ja siitä on muodostunut tulppa innovatiivisempien ratkaisuiden yleistymiselle”.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten katoamisen myötä markkinoilta poistuu myös merkittävä määrä sähköntuotantokapasiteettia. Se olisi korvattava jollain tavalla, mutta millä. Vaihtelevasti sähköä tuottavista tuulivoimalaitoksista ja aurinkovoimalaitoksista ei ole niiden korvaajaksi.

Tuulivoiman tukijärjestelmä supistuu

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän eli takuuhintajärjestelmän justeeraaminen on toinen suuri energia-alaa koskeva hallitusohjelman linjaus. Nykyisin käytössä olevan syöttötariffijärjestelmän avulla oli tarkoitus saada rakennettua 2500 megawattia tuulivoimakapasiteettia Suomeen — hallitusohjelma leikkaa tavoitteesta kuitenkin 500 megawattia.

Uusia tuulivoimalaitoksia Suomeen suunnitteleva porukka voi nyt lähteä pitkälle lomalle — muutamaan vuoteen tuskin tapahtuu mitään. Tällä hetkellä syöttötariffijärjestelmään on hyväksytty jo 1884 megawattia vastaava määrä hankkeita, joten uusia hankkeita ei kannata enää käynnistää. Kaikki jo aloitetut suunnitelmat tuskin edes mahtuvat uuden raamin mukaiseen järjestelmään.

Hallitusohjelmassa tosin kaavaillaan tuulivoimalle uutta tukijärjestelmää, mutta sen rakentaminen vie aikansa. Koska kyseessä on valtiontukijärjestelmä, on se valmistumisensa jälkeen vielä hyväksytettävä EU-komissiolla — tähänkin palaa aikaa.

Hallitusohjelman linjaus ei ole välttämättä hyvä signaali tuulivoimaa pohtiville investoijille ja rahoittajille — hallitusohjelmassa sormeiltiin investoijille jo kerran luvattuja asioita. Seuraavalla kerralla asioihin suhtaudutaan ehkä epäileväisesti ja varovaisemmin.

Uusiutuvat korostuvat

Hallitusohjelman energiapolitiikan punainen lanka on voimakas sitoutuminen päästövähennystavoitteisiin ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla pitäisi olla 50 prosenttia, mikäli hallitusohjelman tavoite toteutuu. Ohjelmassa bioenergian käyttö jyrää kautta linjan — aurinkoenergiaa, tuulivoimaa tai vesivoimaa ei mainita sanallakaan. Kotimainen turve säilyy keinovalikoimassa ainakin 2030-luvulle asti.

Hallitusohjelmassa puhutaan ainoastaan bioenergiasta tai ”uusiutuvasta päästöttömästä energiasta”. Perinteiseen tapaan pelkkä ”päästötön”-ilmaus tarkoittaa myös ydinvoimaa. Hallitusohjelma ei kuitenkaan näytä ydinvoimalle vihreää valoa, mutta ei se sitä kielläkään — hallituksen todellinen kanta asiaan paljastunee vasta sitten, kun paperit laitetaan vetämään. Sama voi päteä vesivoiman lisärakentamiseen tai uusiin allashankkeisiin. Sen sijaan hevosen lannan käytön salliminen energiantuotannossa on kirjattu hallitusohjelmaan!

Päästökaupan epäsuoria hintavaikutuksia tuleva hallitus aikoo liudentaa kompensaatiojärjestelmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälisillä markkinoille toimiville yritykselle maksetaan tavalla tai toisella korvauksia päästökaupan aiheuttamasta sähkön hinnan noususta.

Kuva: Lehtikuva Oy

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

uusiutuvat korostuvat

turpeen pienimuotoista paikallista liiketoimintaa tuettava lupakäytännön ja siihenliittyvien maksujen poistamisella koska pienienkin alueitten maksut ovat nousseet suhteetomiksi. siitä johtuen paikallisille käyttäjille pienetkin alat ovat tärkeitä energian lähteitä

- pe 29. toukokuuta 2015 11.00.54

kavioeläimen kakka

Sen sijaan hevosen lannan käytön salliminen energiantuotannossa on kirjattu hallitusohjelmaan!ihhahhaa

- ke 17. helmikuuta 2016 12.04.03