Meri-Porin voimalaitos on Suomen suurin kivihiiltä käyttävä voimalaitos. Se valmistui vuonna 1994.

Energiaviraston tehoreservin avulla ylläpidetään sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Tehoreserviin hyväksyttyjen voimalaitosten käynnistymisvalmius on talvikaudella enintään 12 tuntia ja muina aikoina yksi kuukausi. Energiavirasto päättää tehoreservistä kilpailutuksen perusteella. Tyypillisesti voimayhtiöt tarjoavat tehoreserviin sellaisia voimalaitoksia, joiden kilpailukyky sähkömarkkinoilla on heikko, mutta jotka ovat teknisesti vielä käyttökunnossa. Tehoreservikorvaukset pidentävät voimalaitosten käyttöikää — monesti vaihtoehtona on kannattamattoman voimalaitoksen sulkeminen ja jopa purkaminen.

Tehoreserviin hyväksytyt voimalaitokset eivät voi enää osallistua operointiin sähkömarkkinoilla. Tehoreservissä ne ovat markkinoiden ulkopuolisia toimijoita. Tehoreservin käytöstä taas päättää kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj.

Tehoa lisää

Energiavirasto nosti tehoreservin 729 megawattiin kaudeksi 1.7.2017–30.6.2020. Tällä hetkellä tehoreservi on 299 megawattia. Viraston päätös ylitti odotukset, koska yleisesti tehoreservin odotettiin jäävän 600 megawatin tuntumaan.

Energiaviraston järjestämässä kilpailutuksessa saatiin 18 tarjousta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti oli 1922 megawattia. Energiavirasto päätti hankkia tehoreserviin neljä edullisinta voimalaitosta ja kaksi sähkönkulutuksen joustoon kykenevää kohdetta.

Tehoreservijärjestelmän kustannus on noin 14 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän vuoden kesäkuun lopussa päättyvän kauden kustannus on noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Tehoreservijärjestelmä rahoitetaan erillisellä sähkönkulutukselle kohdistettavalla maksulla — käytännössä kustannus sisältyy sähköasiakkailta perittävään siirtohintaan.

Tarjoajien suuri määrä yllätti

Suomessa näyttäisi olevan noin 1900 megawatin verran sähköntuotantotehoa, joka ei enää pärjää sähkömarkkinoilla. Tämä on yksi johtopäätös, jonka tehoreservin kilpailuttamisesta voi tehdä. Tehoreserviin päätyi ehkä myös hivenen yllättäen 308 megawattia Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tehosta — Fortumin omistama 55 prosentin viipale omistuksesta. Loput 565 megawatin tehoisesti laitoksesta omistaa Pohjolan Voima Teollisuuden Voiman kautta. Toisaalta on vaikea sanoa, miten Pohjolan Voima toimii omistuksensa kanssa. Tilastojen mukaan voimalaitosta ei kuitenkaan ole käytetty kovin usein viime vuosina.

Tulevalla kaudella suomalaisesta tehoreservistä vastaa neljä voimalaitosta. Kivihiilipolttoisia niistä ovat Naantali 1 (110 MW) ja Meri-Pori (308 MW). Maakaasua käyttää Tampereen Sähkölaitos Oy:n omistama Naistenlahti 1 (129 MW). Kanteleen Voima Oy:n omistama Haapaveden 160 megawatin tehoinen voimalaitos hyväksyttiin tehoreserviin öljypolttoisena, vaikka laitoksen pääpolttoaine on turve.

Sähkönkulutuksen joustoon soveltuvia tehoreservikohteita ovat Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan lämpöpumppulaitos (10 MW) ja Helen Oy:n Katri Valan lämpöpumppulaitos.

Tällä kertaa Pohjolan Voiman omistamat laitokset eivät pärjänneet tarjouskilpailussa. Yhtiö ilmoitti saman tien ryhtyvänsä valmistelemaan Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten purkamista.

— Selvittelemme nyt laitosinfrastruktuurin uudelleen käyttöä. Samalla valmistelemme voimalaitosten lopullista purkamista, toteaa PVO-Lämpövoima Oy:n toimitusjohtaja Petri Hurri.

Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten tuotannollinen toiminta loppui kannattamattomana vuonna 2015. Kristiinankaupungin hiilivoimalaitoksen teho on 240 megawattia ja Porin Tahkoluodon voimalaitoksen teho 235 megawattia.

Ruotsissa 750 megawatin reservi

Ruotsissa uudesta tehoreservistä päätettiin viime viikolla. Naapurissa tehoreservin hankkii kilpailuttamisen avulla kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät, jolla on virastomuotoisena enemmän viranomaistehtäviä kuin Suomen kantaverkkoyhtiöllä.

Ruotsissa hakusessa on enintään 750 megawatin tehoreservi, josta sovittuna on vasta Sydkraftin omistama 562 megawatin tehoinen öljylauhdelaitos Karlshamnissa.

Kuva Lehtikuva Oy