Euroopan unionin sisämarkkinoiden toiminta perustuu markkinaehtoisuuteen ja kilpailuun. Tästä huolimatta EU:n jäsenvaltiot käyttävät toisistaan poikkeavia kansallisia valtiontukijärjestelmiä, joilla edistetään esimerkiksi energia- ja ympäristöinvestointeja. Monet nykyisistä tukijärjestelmistä ovat osoittautuneet energiankäyttäjille kalliiksi — lisäksi niiden käyttö häiritsee energiamarkkinoiden toimintaa. Valtiontukia kuitenkin tarvitaan, koska markkinat eivät aina yksin ohjaa investointeja haluttuun suuntaan.

Viime vuosina lähes kaikki Euroopan sähköntuotantoinvestoinnit ovat syntyneet pelkkien tukien varassa. Ohjaavana tekijänä ei ole ollut sähkön hinta tai sähkön tarve, vaan saatavilla olevat tuet.

EU-komission uusi ehdotus pyrkii ennen kaikkea määrittelemään valtiontukien ominaisuudet. Kun valtiontukien olemus on määritelty, voidaan niiden käyttöön myös puuttua. Komission määrittelemät linjaukset ovat aikaisempaa tiukempia ja samalla käyttökohteet on tarkemmin määritelty.

— Valtiontukijärjestelmien käytön aikaisempaa tiukempi valvonta ja markkinoiden toimintaa vääristävien haittojen poistaminen on hyvä lähtökohta, toteaa sähkömarkkina-asiantuntija Pia Oesch Energiateollisuus ry:stä.

Oeschin mielestä uusiutuvan energian tuotannon tukemisesta voitaisiin luopua asteittain kokonaan tai kansallisia tukijärjestelmiä pitäisi yhtenäistää.

— Mikäli uusiutuvan energian tuottamisen tukia on tarve jatkaa, voitaisiin kansalliset tuet harmonisoida yhteisen sertifikaattijärjestelmän avulla. Järjestelmän pitäisi kattaa vähintään Pohjois-Euroopan maat.

Komission 9.4. tekemä päätös on jäsenmaita sitova ohje (guidelines). Sitä sovelletaan 1.7.2014 lähtien. Tämän jälkeen jäsenmailla on 12 kuukautta aikaa muokata tukijärjestelmänsä komission ehdotuksen mukaiseksi. Poikkeuksina ovat uusiutuvan energian sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimintatuet. Suomessa käytössä olevaan syöttötariffijärjestelmään ei nykytiedon perusteella tarvitse tehdä muutoksia.

Sähkökauppa-asiantuntija Pia Oesch Energiateollisuus ry:stä kertoo, miten valtiontukijärjestelmän uudistaminen vaikuttaa suomalaisten energiayhtiöiden toimintaan. 

Mikä on valtiontuki?

Komission mielestä olennaista valtiontukien käytössä on niiden ”vaikutukset yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi” — tämä voi olla esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen väheneminen. Kun tukien käytöstä päätetään, olisi myös osattava valita vähiten markkinoiden toimintaa häiritsevä tukimuoto — olisi pidettävä huolta siitä, että uudet tuettavat tuotantolaitokset eivät tekisi olemassa olevien laitosten käyttämistä kannattamattomiksi.

— Valtion tukien myöntämisen seurauksena toimijoiden olisi muutettava käyttäytymistään, eli tukien on kannustettava johonkin uuteen hyödylliseen toimintamalliin, EU-komissio huomauttaa.

Valtion tukien määrä olisi myös osattava suhteuttaa oikein — esimerkiksi mikä olisi tuen vähimmäismäärä, jolla toimijoiden käyttäytymien saadaan muuttumaan. Komissio huomauttaa, että tukien käytön kielteiset vaikutukset on voitava rajata, jotta tukien käytön kokonaisvaikutus olisi positiivinen. Komissio korostaa tukien käytössä myös läpinäkyvyyden periaatteita.

Ohjeiden sovellusala laajenee

Tähän asti jäsenvaltiot ovat voineet käyttää tukia mm. uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen ja energiainfrastruktuurin rakentamiseen — tukien käytön perusteita ei ole kuitenkaan kovin tarkasti määritelty. Nyt komissio määrittelee tukien käytölle tarkemmat reunaehdot. Lisäksi komission uusi ohje määrittelee, miten valtiontukia voidaan käyttää esimerkiksi hiilidioksidin talteenottojärjestelmien (CCS) edistämiseen ja kapasiteettimekanismien kehittämiseen. Kysyntäjoustojärjestelmät ja varavoimalaitosten ylläpitäminen käyttökunnossa ovat esimerkkejä kapasiteettimekanismeista. Myös teollisuuslaitosten kanssa solmittavia sopimuksia sähkönkäytön vähentämisestä tai lopettamisesta viranomaisen pyynnöstä kriittisellä hetkellä voidaan pitää kapasiteettimekanismeina.

Komission ehdotus sisältää myös tarkkoja tukikohtaisia määritelmiä. Esimerkiksi uusiutuvan energian tukien on perustuttava vuoden 2015 alusta lähtien preemioon (=markkinahinnan päälle maksettava hintalisä).

Investointitukien osalta komissio ehdottaa tuen maksimimäärän (=osuus kokonaisinvestoinnista) alentamista. Linjaus ei ole energiatoimialan kannalta toivottava kehityssuunta, koska investointitukien käyttäminen häiritsee vähemmän markkinoiden toimintaa kuin tuotantotukien käyttö (=syöttötariffi tai preemio). Investointituki on myös investoijan kannalta varmempi tukimuoto.

Valtiontukijärjestelmät avoimiksi kaikille?

Komission pyrkimys avata kansalliset uusiutuvien energiamuotojen valtiontukijärjestelmät kaikkien Euroopan talousalueen toimijoiden saataville on jäsenvaltioiden kannalta vaikea kysymys. Asiasta on jo vireillä EU-tuomioistuimessa tulevaisuutta ennakoiva tapaus, jossa Ålands Vindkraft yritti hakeutua Ruotsin syöttötariffijärjestelmän piiriin. Energiauutiset kirjoitti asiasta jo aikaisemmin.  Komission linjaus ja oikeusistuimen päätös voivat muuttaa oleellisesti EU:n jäsenvaltioiden kykyä ja haluja käyttää valtiontukijärjestelmiä.

Lisätietoja valtiontukien kokonaisuudistuksesta löytyy täältä

Kuva: Scanstockphoto