— Markkinaehtoisiin ratkaisuihin sitoutuminen edellyttää poliittista rohkeutta, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Paluuta entiseen ei enää ole. Sähköntuotannon rakenne on muuttunut radikaalisti, sään mukaan vaihtelevan sähköntuotantokapasiteetin määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja Euroopan maat tukevat voimakkaasti uusiutuvan energian markkinoille pääsyä. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mielestä muutokset uhkaavat jo sähkömarkkinoiden toimintakykyä — jopa sähköntoimitusten varmuus voi heiketä.

Kantaverkkoyhtiön suurin murhe on markkinaehtoisesti syntyvien sähköntuotantoinvestointien hiipuminen kaikkialla Euroopassa. Kansallisiin tukijärjestelmiin perustuvat uusiutuvaa energiaa käyttävät sähköntuotantomuodot ovat jyränneet perinteiset sähköntuotantoinvestoinnit. Perinteisiä voimalaitoksia ei kannata enää rakentaa — niitä kannattaa pikemminkin sulkea ennenaikaisesti.

Verovaroin tuetun sähköntuotantokapasiteetin tunkeutuminen markkinoille on painanut sähkön markkinahinnan epäterveellisen alhaiselle tasolle. Pohjoismaisille sähkömarkkinoille on syntynyt energiaylijäämää. Ruotsissa jopa ydinvoimalaitoksia on suljettu ennenaikaisesti. Fingridin mielestä uhkana on, että jossain vaiheessa kaikenlaisten sähköntuotantomuotojen rakentamista pitää tukea.

—Markkinamekanismi ohjaa sähkön liikkeitä äärimmäisen tehokkaasti. Tänä talvena hinnat pysyivät alhaalla, vaikka ensin Suomessa ja sitten Norjassa ja Ruotsissa oli kovat pakkaset. Jos markkinat tuhotaan, häviää myös markkinamekanismi, toteaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Fingridin kauhuskenaariossa sähköä on riittävästi ja välissä liikaakin, mutta tästä huolimatta kansalaiset ja teollisuus eivät saa sähköä silloin, kun sitä tarvittaisiin.

Järjestelmä tarvitsee joustoa

Fingridin näkökulmasta sähkömarkkinoita olisi kehitettävä markkinaehtoisesti. Järjestelmään tarvitaan ennen kaikkea joustavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikenlaisen hintasääntelyn poistamista, jolloin sähkön kulutusta ja tuotantoa ohjaavat hintasignaalit vahvistuvat. Tämän seurauksena sähkön hintavaihtelu kasvaa aikaisempaa enemmän, mutta pitkällä tähtäimellä sähkönkäyttäjiä hyödyttävä kustannustehokkuus myös lisääntyy.

— Toivon päättäjiltä rohkeutta sitoutua markkinaehtoisiin vaihtoehtoihin. Kyse on siitä, haluammeko saavuttaa ilmastotavoitteet kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti vai tehottomasti ja keskitetysti ohjattuina, Ruusunen toteaa.

Haasteena alhaiset hinnat

Pohjoismaissa sähkön hinta kääntyi laskuun jo vuonna 2010. Laskua on jatkunut viime vuosiin asti, jolloin sähkön hinta on painunut ennätyksellisen alas. Pohjoismaisessa sähköpörssissä megawattitunti sähköä on maksanut jo pitkään vain 20–25 euroa. Tällaisella hinnalla markkinaehtoiset sähköntuotantoinvestoinnit eivät ole kannattavia — hinnan pitäisi olla vähintään kaksinkertainen.

Pohjoismaisille sähkömarkkinoille asti ulottunut hintojen lasku johtuu Fingridin mukaan Itämeren alueen sähkön ylitarjonnasta. Erityisesti saksalaisen tuuli- ja aurinkoenergian tarjonta on massiivista.

Perinteisistä sähköntuotantomuodoista erityisesti lauhdesähkön tuotanto on hätää kärsimässä. Lauhdesähköä tuottavia laitoksia on ennenaikaisesti suljettu Suomessa, Tanskassa ja Baltian maissa. Ruotsissa on päätetty sulkea myös ydinvoimalaitoksia.

Vaihtelevasti ja vaikeasti ennustettavasti sähköä tuottavat aurinko- ja tuulivoimalaitokset muuttavat tuotantorakennetta. Ne tarvitsevat kuitenkin tuekseen säätösähköä tuottavia laitoksia, joiden pitäisi kyetä tuottamaan sähköä samalla tavalla joustavasti ja nopeasti.

Fingridin keskusteasiakirja sisältää useita kysymyksiä, joihin yhtiö toivoo runsaasti vastauksia. Vastaukset ja palautteen voi lähettää 15.9.2016 mennessä osoitteeseen markkinamalli@fingrid.fi

”Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa” –esityksen voi ladata täältä.

Aiheeseen liittyvän esitysmateriaalin voi ladata täältä.

Kuva: Lehtikuva Oy