Metsäenergian käyttö on viime vuosina painottunut lämmön tuotantoon, vaikka energia syntyisi paremmallla hyötysuhteella sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

Suomi käyttää vuosittain 39 prosenttia kotimaista energiaa — loput 61 prosenttia on tuontitavaraa. Tuontienergiasta taas noin 60 prosenttia hankitaan Venäjältä. Bioenergia ry:n mielestä energiatuotteiden tuonnin ja viennin välinen epätasapaino on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Energiatuotteiden kaupassa ulkomaille virtaa vuosittain Suomesta 4—8 miljardia euroa. Tätä voisi verrata Suomen hallituksen pitkään suunniteltuun sote-uudistukseen, jolla tavoitellaan kolmen miljardin vuotuisia säästöjä.

Suomen hallituksen tavoitteena on kuitenkin nostaa kotimaisen energian käyttö 55 prosenttiin 2020-luvulla. Kotimaista energiaa saadaan metsästä, turpeesta ja muista uusiutuvista energialähteistä.

— Bioenergia-ala työllistää tällä hetkellä noin 30 000 henkeä. Työllisyysvaikutusten lisäksi kotimaisen energian käyttö parantaa huoltovarmuutta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa taas kotimaisen uusiutuvan energian käyttö lasketaan päästöttömäksi vaihtoehdoksi fossiilisten polttoaineiden käytölle, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Puu tärkein kotimainen

Puu on tällä hetkellä tärkein kotimainen energiaraaka-aine. Sen osuus vuonna 2015 oli enemmän kuin neljännes kaikesta käytetystä energiasta. Vuonna 2010 Suomi asetti metsähakkeen käytölle merkittävän kasvutavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Viime vuosina metsähakkeen käyttö on kuitenkin vähentynyt.

Tällä hetkellä energiantuotannossa bioenergiaan perustuvat investoinnit näyttävän kohdistuvat pelkästään lämmöntuotantoon. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto ei investoijia innosta, vaikka yhteistuotannossa energiaraaka-aine käytetään paremmalla hyötysuhteella kuin pelkässä lämmöntuotannossa. Asetelmaan on myös vaikuttanut sähkön alhainen hinta, fossiilisten polttoaineiden hintojen lasku sekä päästökaupan ongelmat. Taloudellinen lama ja kolme lämmintä talvea ovat myös vaikuttaneet energiatuotteiden kysyntään — ja investointihaluihin.

— Sähkön lauhdetuotannon supistuminen sekä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon vähentyminen on lyhentänyt energiapuun vuosikäytön aikajännettä. Samalla puupolttoaineen tarve on vähentynyt. Tämä on aiheuttanut ongelmia myös energiapuun tuotantoketjuihin. Varastot ovat täynnä ja puunkorjuuta on jouduttu rajoittamaan, toteaa L&T Biowatti Oy:n Tomi Vartiamäki.

Myös turvetta käytetään voimalaitoksissa aikaisempaa vähemmän. Vuonna 2015 turpeen energiakäyttö laski kolmanneksella vuosien 2000–2014 keskimääräiseen käyttöön verrattuna.

Kuva: Scanstockphoto