Kanteleen Voima Oy:n toimitusjohtaja Antti Vilkuna (oikealla) ja hankintapäällikkö Juha Ollila arvioivat kuuden hehtaarin kokoisella Haapakentällä olevan useita tuhansia kuutioita karsittua energiarankaa kuivumassa.

— Koska sähkön tuotanto kotimaisilla polttoaineilla ei kannata, on suuri osa tuotantokapasiteetista vajaakäytössä ja investoinnit jäävät tekemättä. Lauhdesähkön osuus Suomen sähkönhankinnasta oli viime vuonna alle kymmenen prosenttia, mikä on puolet vuoden 2010 erillissähkön määrästä.

Kanteleen Voima Oy:n toimitusjohtaja Antti Vilkuna pelkää kehityksen johtavan lauhdesähköä tuottavien laitosten sulkemiseen.

Kotimaiset polttoaineet ovat Vilkunan mielestä nyt todella ahdingossa.

— Kun kotimainen metsähake on monelle voimalaitokselle kallein polttoaine, on menty jo kipurajan yli. Poliittinen ohjaus ja polttoainemarkkinoiden muutokset näyttävät kaiken lisäksi aiheuttavan sen, ettei uusia yksinomaan sähköä tuottavia laitoksia enää Suomeen rakenneta. Tarve on kuitenkin ilmeinen, sillä sähkön tuonnin jatkumisesta nykyisellä tasolla ei ole varmuutta ja ydinvoimalaitosten valmistumiset viivästyvät.

Erityisen huolestunut Vilkuna on huoltovarmuuden kannalta keskeisen polttoaineen, turpeen, tulevaisuudesta. Sitä pahentaa uusien turvesoiden lupaprosessien jumiutuminen.

— Pohjanmaalla ei ole myönnetty moneen vuoteen yhtään uutta lupaa turvetuotannon aloittamiselle monista hakemuksista huolimatta. Valtiovallan olisi myös aluetalouden näkökulmasta kiireesti laadittava toimivat pelisäännöt ja kestävyyskriteerit sekä lisättävä resursseja, jotta turpeen polttoaineekseen valinneet voimalaitokset voisivat jatkaa toimintaansa.

Energiateollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja kummastelee sitä, miksi Suomessa ei toimita kotimaisen polttoaineen hyväksi, kuten muualla tehdään. Vilkuna on erityisen huolissaan siitä, ettei turpeella ole alkuunkaan entistä roolia huoltovarmuuden takaajana turvevarastojen tyhjentymisen takia.

Vilkuna pitää hurskasteluna kivihiilestä käytävää keskustelua.

— Kivihiilen suosion kasvu on syntynyt poliittisin päätöksin. Muutkin kotimaiset polttoaineet kuin turve on ajettu omin päätöksin alakynteen.

Historialliset vasta-argumentit

— Turvetta vastaan puhutaan 1980-luvun argumentein. Keskustelussa unohdetaan turvetuotannon uudet ympäristöteknologiat.

Sitäkin on Vilkunan mielestä syytä korostaa, että turve tarjoaa 10 000 työpaikkaa ja usein niillä alueilla, missä muita työmahdollisuuksia ei ole.

— Kaikkein surkein visio voisi olla se, että Haapavedellekin jouduttaisiin tuomaan rannikon satamista kivihiiltä turvemaakunnan maanteitä pitkin.

Hiilen tuominen keskelle suota tuntuu Vilkunasta järjettömältä. Hän tähdentää kaikkien vaihtoehtojen selvittämisen kuuluvan kannattavuudestaan huolta kantavan yrityksen tehtäviin.

Positiivinen pilkahdus sentään näkyy.

— Pohjanmaalla on toimivat turvemarkkinat, tarjonta on monipuolista. Turpeen hintataso on sentään alentunut markkinatilanteen ansiosta.

Vilkuna pitää kuitenkin mahdollisena turvepulan uusiutumista. Kanteleen Voima on yksi suurimpia turpeen käyttäjiä. Hyvinä vuosina se on käyttänyt kymmenesosan Suomen turpeesta.

Laajempi haastattelu on julkaistu painetussa Energiauutiset-lehdessä 4/2014.