Kotitalouksien ostama sähkön kokonaishinta sisältää verot ja siirtopalvelumaksut. Tammikuun alussa kotitaloudet maksoivat sähköstään lähes saman verran kuin vuosi sitten tammikuussa. Pelkkä sähköenergian hinta sen sijaan on laskenut reilut neljä prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Siirtopalveluiden veroton hinta laski likimain prosentin. Vuoden vaihteessa sähköveroa kuitenkin korotettiin, jonka seurauksena verollisten siirtopalveluiden hinta on noussut 4—6 prosenttia. Eurooppalaisessa vertailussa kotitalouksien maksama kokonaishinta on yhä varsin edullinen, Energiavirastosta todetaan.

Vesivoimatilanne Norjassa ja Ruotsissa on ollut viimeisen vuoden aikana hyvä. Tämän seurauksena edullista vesivoimalla tuotettua sähköä on virran yhteispohjoismaisilta markkinoilta myös Suomeen. Tämä on pitänyt sähkön hintamuutoksen kurissa. Samalla myös päästöoikeuksien hinta on pysynyt alhaalla. Ruotsi on noussut sähkön tuontitilastoissa kärkeen.

Viime vuonna Ruotsista tuodulla sähköllä katettiin 18 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Samalla sähkön tuonti Venäjältä on laskenut kolmasosaan parhaimmista tuontivuosista. Toisaalta Suomesta on vietyä aikaisempaa enemmän sähköä Viroon. 

Verkkoinvestoinnit kasvussa

Energiavirasto arvioi, että sähkön tukkumarkkinoiden muuttuminen Euroopan unionin laajuiseksi tasoittaa sähkön hinnan vaihteluita. Yhteismarkkinoiden toiminnan edellytyksenä ovat kuitenkin maiden väliset hyvät siirtoyhteydet — paine siirtoyhteyksien parantamiseen siis kasvaa.

Suomessa sähköverkkoyhtiöt ovat aloittaneet tai ovat juuri aloittamassa laajamittaisia sähköverkkojensa investointi- tai saneeraushankkeita. Mm. uudistettu sähkömarkkinalaki edellyttää toimitusvarmuuden parantamista. Investointitoiminnan aktivoituminen näkyy jo Energiaviraston tilastoissa. Vuonna 2012 sähköverkkoinvestoinnit nousivat 670 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 sähköverkkoihin investoitiin jo yli 700 miljoonaa euroa.

Kuva: Scanstockphoto