Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari on tutkinut suomalaisen energiapolitiikan eliittiä jo pitkään. Ruostetsaaren tutkimukset perustuvat kansalaisten ja päättäjien haastatteluihin, joiden avulla kartoitetaan näkemyksiä energiavallan käytöstä — kuka todellisuudessa käyttää valtaa ja kuka todellisuudessa voi vaikuttaa energiapoliittiseen päätöksentekoon. Tuoreimmassa tutkimuksessaan Ruostetsaari on verrannut vuonna 2007 ja vuonna 2016 kerättyä aineistoa.

Kansalaisten top ranking -listalla energia-alan yritykset olivat kolmanneksi kovimpia energiavallan käyttäjiä vuonna 2007. Kymmenen vuotta myöhemmin energiayritysten sijoitus oli parantunut yhdellä pykälällä kakkoseksi. Päättäjien listalla energiayritysten vaikutusvalta on noussut sijalta neljä sijalle kaksi.

Kummankin ryhmän mielestä myös metsäteollisuusyritysten vaikutusvalta on kasvanut. Kansalaiset sijoittivat metsäyritykset viime vuonna sijalle seitsemän ja päättäjät sijalle neljä.

Valta on myös katoavaista

Kun jonkun vaikutusvalta kasvaa, niin jonkun vaikutusvalta supistuu. Suurin häviäjä näyttää olevan energia-alan asioista Suomessa vastaava ministeriö. Tosin vuonna 2007 energia-asioiden asema oli hyvin erilainen silloisessa kauppa- ja teollisuusministeriössä. Nykyisin ministeriön tehtäviä on laajennettu aikaisemmasta: työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) energiapolitiikan lisäksi hoidetaan muitakin raskaan sarjan asioita.

Päättäjien mielestä vanha kauppa- ja teollisuusministeriö oli vuonna 2007 kaikkein vaikutusvaltaisin energia-alan toimija. Sen perillinen TEM saa kymmenen vuotta myöhemmin viidennen sijan päättäjien listalla. Kansalaisten arviossa pudotus on rajumpi: sijalta seitsemän sijalle 17. Ruostetsaaren mielestä päättäjien ja kansalaisten arvioiden ero on dramaattinen.

Kenelle energiaministeriöltä sulanut vaikutusvalta on sitten valunut? Ei ainakaan ympäristöministeriölle. Tosin 70 prosenttia kansalaisista ja 64 prosenttia päättäjistä pitää ympäristöministeriötä yhä hyvin tai melko vaikutusvaltaisena energiapoliittisissa asioissa. Näkemyksissä ei ole kuitenkaan tapahtunut oleellisia muutoksia vuoteen 2007 verrattuna.

LVM ja MMM — uudet vallankäyttäjät

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) sekä maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ovat selvästi kasvattaneet vaikutusvaltaansa päätöksentekijöiden arvioissa. Voittajia ovat myös kunnallishallinto ja Euroopan unioni. Sen sijaan kansalaisjärjestöt ja työmarkkinajärjestöt ovat menettäneet vaikutusvaltaansa.

Energia-alan järjestöillä on kuitenkin suhteellisen paljon vaikutusvaltaa. Kansalaisista 66 prosenttia pitää energia-alan järjestöjä vähintään melko vaikutusvaltaisina — päättäjistä jopa 81 prosenttia.

Päättäjät yksimielisempiä

Energiapolitiikkaa koskevien valtakäsitysten osalta päätöksentekijöiden ryhmä on yhtenäisempi kuin kansalaisten joukko. Ruostetsaaren mielestä tämä selittyy päättäjien paremmilla tiedoilla.

Toisaalta kansalaisten, mutta myös päättäjien yksimielisyys on vähentynyt kymmenessä vuodessa. Samalla molempien ryhmien asenteellinen etäisyys energiapoliittisen vaikutusvallan jakautumisen suhteen on vähentynyt.

Kaikesta huolimatta kansalaiset näyttävät olevan melko tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa energiapolitiikassa. ”Kansalaisten mielipiteitä ei ole riittävästi kuultu energiapoliittisissa ratkaisuissa” -kysymyksestä vähintään jokseenkin saman mielisiä oli 71 prosenttia kansalaisista vuosina 1983–93 tehdyissä tutkimuksissa. Tyytymättömien määrä kansalaisten keskuudessa on vähentynyt tasaisesti — viime vuonna enää 52 prosenttia oli sitä mieltä, että kansalaisia ei ole kuunneltu riittävästi.

Hallitus ja eduskunta yhä kärjessä

Energiapolitiikan kovimmat vallankäyttäjät ovat yhä hallitus ja eduskunta, kun asiaa mitataan kysymyksellä ”Missä määrin seuraavat tahot mielestäsi vaikuttavat Suomen energiapoliittiseen päätöksentekoon”. Vastauksissa järjestys on ensin hallitus, sitten eduskunta. Tältä osin päättäjät ja kansalaiset ovat yksimielisiä — samalla tavalla ryhmät ajattelivat myös vuonna 2007.

Kummankin ryhmän mielestä Euroopan unioin vaikutusvalta on heikompaa kuin energia-alan yritysten tai ylipäätään Suomessa toimivien suuryritysten. Euroopan unionilla on kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa energiapoliittisiin kysymyksiin kuin kotimaisilla ministeriöillä.

Teknologiauskovaiset suomalaiset

Kansalaisten ja päättäjien usko teknologisten ratkaisuiden voimaan energian tuotannon ja käytön aiheuttamien ympäristöongelmien ratkaisussa on suunnaton. 89 prosenttia kansalaisista ja 97 prosenttia päättäjistä uskoo uuden teknologian ratkaisevan ympäristöongelmat. Ruostetsaaren mielestä Suomessa on perinteisesti luotettu tieteeseen ja teknologiaan.

Kakkoseksi ympäristöongelmien ratkaisuja kartoittavalla listalla nousevat Suomen kansalliset toimenpiteet ja kansalliset politiikkatoimet. Kolmannen sijaan saavat suurten kehittyvien maiden — kuten Kiina ja Intia — tekemät ratkaisut.

Sekä päättäjät että kansalaiset korostavat kuitenkin yksityisten kuluttajien valintojen ja tekojen merkitystä — ennen kaikkea kuluttajan roolissa. Kansalaisten mielestä kulutusvalinnat ovat jopa tärkeämpi keino vaikuttaa energiapolitiikkaan kuin äänestäminen vaaleissa.

Kuva Eriika Ahopelto