Eurostatin mukaan EU:n primäärienergian kulutus kasvoi vuonna 2017 yhden prosentin vuonna 2017 ja oli määrältään 1 561 miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia (Mtoe). Energian loppukulutus kipusi 1 222 Mtoe:niin ja myös sen kasvuksi mitattiin yksi prosentti.

Energian tuotanto ja käyttö, mukaan lukien liikennepolttoaineet, aiheuttavat noin 80 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kulutus on siten avaintekijä ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa.

Vuonna 2017 primäärienergian kulutus EU:ssa oli 5,3 prosenttia yli vuoden 2020 tehokkuustavoitteen ja loppukulutus ylitti puolestaan tavoitteen 3,3 prosentilla. Eikä pitkän ajan trendi näytä sekään rohkaisevalta. Vuodesta 1990 lähtien kulutus on pudonnut ainoastaan 0,4 prosenttia.

Juopa vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteeseen näyttää vain levenevän, Eurostat toteaa tiedotteessaan. Komission mukaan EU:n asettama 20 prosentin energiansäästötavoite vuodella 2020 vastaa karkeasti noin 400 keskivertovoimalaitoksen sulkemista.

Euroopan Climate Action Networkin (CAN) johtaja Wendel Trio sanoo energiatehokkuuden hitaan edistymisen olevan erittäin huolestuttavaa ja kehottaa kansallisia hallituksia ryhtymään kiireellisiin toimiin.

- Jäsenvaltioiden on mietittävä kahdesti, mikäli ne luulevat energiatehokkuustavoitteiden toteutuvan itsestään. Päinvastoin, tarvitaan päätöksiä rohkeista toimenpiteistä, joilla säästetään energiaa kaikilla sektoreilla, Trio korostaa.

Hänen mukaansa tiede osoittaa selvästi, että lyhyen tähtäimen ilmastotoimet ovat ratkaisevan tärkeitä, kun ilmaston lämpeneminen yritetään pitää aisoissa. Eurostatin energian kulutustilaston pitäisikin olla hälytyskello EU:lle siitä, että pitää tehdä enemmän ja nopeammin.

“Kaikki johtuu taloudesta”

Energiatehokkuustavoitteen karkaamiselle löytyy yllättävän ”helppo” selitys. Sellaisen esittää Samuel Thomas, jonka mukaan Eurostatin lukujen ei pitäisi olla yllätyksiä. Ne selittyvät pääasiassa talouskasvulla. Thomas toimii vanhempana asiantuntijana Regulatory Assistance Projectissa (RAP). Se on itsenäinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii kiihdyttämään muutosta puhtaaseen, luotettavaan ja tehokkaaseen energiatulevaisuuteen.

- Kaiken takan on talous. Vuodesta 2014 vuoteen 2017 EU:n bruttokansantuote (BKT) kasvoi vauhdikkaimmin sitten 2000-luvun puolivälin. Ja vaikka kuinka yrittäisimme uskotella itsellemme, ei niin, että taloudellinen toimeliaisuus ole vielä sanottavasti irronnut energian kulutuksesta, Thomas totesi hiljattain mielipideartikkelissa.

Vain vuosi ennen etappia 2020 Euroopan paras mahdollisuus saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa liittyy Thomasin mielestä hallitsemattomiin tapahtumiin, kuten taloudelliseen taantumaan tai poikkeuksellisen lämpimään talveen.

Avainasemassa ovat rakennukset

Euroopan huono asetelma vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi ei enteile hyvää vuodelle 2030, jolloin vaatimukset ovat monta luokkaa kovempia. Thomasin mukaan vain suuri loikka rakennusten energiatehokkuudessa ja asuntojen peruskorjauksissa voisi kääntää trendin niin, että vuoden 2030 tavoitteet tuntuisivat realistisilta.

- Tilojen lämmitykseen liittyvät energiatehokkuusparannukset tarkoittavat rakennusten peruskorjauksia ja tehokkaampien lämmitysteknologioiden käyttöönottoa kuten lämpöpumppujen asentamista, Thomas sanoo.

Helppoa se ei tietysti ole, kun tarvitaan niin julkisen kuin yksityisen puolen investointeja sekä parempaa seurantaa ja valvontaa. Mutta Thomas uskoo, että muutos on tehtävissä, osittain sen vuoksi että on olemassa oikeita politiikkatoimia, jotka tarvittaessa voidaan panna täytäntöön.

- Meillä on rahaa ja eri maiden perinteisistä ja tuoreista kokemuksista on paljon opittavaa, vanhempi asiantuntija Samuel Thomas päättelee.

Lähde: Eurostat/ EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock